sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Voihan %&€#@%&()=%

Meidän projekti on sujunut tähän asti todella hyvin. Ehkä jopa liiankin hyvin. Tällä viikolla sitten tulikin ensimmäinen isompi vastoinkäyminen. Yläpohjasta löytyi vettä. Koko homma paljastui sisäkattojen paneloinnin sekä läpivientien tekemisen ansiosta. Peltiseppä ilmoitti katolle reikiä tehdessään, että yläpohjassa on kondenssia. Sitten meidän vaatehuoneen paneeleita kattoon laitettaessa löytyi vettä höyrynsulun päältä. Ei muuta kun höyrynsulut auki puukolla ja vedet valumaan ämpäriin. Ihan kuin sisällä olisi satanut lunta kun villaa tippui katosta lattialle. Kurkkaus kattoon paljasti, että ainakin yhdessä laudassa oli hometta. Tässä vaiheessa ei ollut siis mitkään kovin hyvät fiilikset...



Jii oli töissä kun koko vesitouhu kävi ilmi, joten viestit ja puhelut lentelivät niin pitkään, että hänkin pääsi paikan päälle katsomaan tilannetta. Siihen mennessä oli villaa tiputettu jo jonkin verran lisää alas ja puhallin osoitti katossa ammottavaan reikään. Jii kiipesi yläpohjaan selvittämään, miltä siellä näyttää ja kuinka paha tilanne oikeasti on.


Mistä vesi sinne höyrynsulun päälle oli siis päässyt? No... Mehän ei olla mitään experttejä tässä rakentamistouhussa, joten ei vaan yksinkertaisesti tajuta aina ottaa ihan kaikkea mahdollista huomioon, jos kukaan meitä viisaampi ei sano mitään. Radon-putki oli päätetty yläpohjaan odottamaan läpivientiä. Muuten hyvä, mutta eihän me oltu tajuttu tulpata tuota kovanonnen putkea, joten laatan alta tulevasta putkesta nousi tietysti lämmintä ilmaa yläpohjaan, jossa se tiivistyi vedeksi. Olisihan tämä pitänyt varmaan itse ymmärtää, mutta eipähän taas osattu ajatella. Onneksi vesi löytyi nyt eikä vaikka vuoden päästä. Lopulta selvittiin siis säikähdyksellä. Tiputettiin kaikki vähänkään märät tai kosteat villat alas katosta, kuivattiin kondessivedet pyyhkeillä, teipattiin reikä umpeen, vaihdettiin pari hiukan homehtunutta tukilautaa uusiin puhtaisiin ja kannettiin puhallin yläpohjaan. Nyt annetaan kostean kohdan kuivua kunnolla ja laitetaan sitten uudet villat kostuneiden tilalle. Pitää ehkä kiittää tässä välissä isääni, joka neuvoi pyytämään pari säkillistä villaa talteen talon villoituksen yhteydessä. Nyt tulee niillekin käyttöä.


Ei siis käynyt pahasti, mutta oli kyllä katastrofin ainekset kasassa. Ja taas opittiin jotain uutta.

2 kommenttia:

  1. Voi ei. Onneksi se tosiaan löytyi nyt eikä sitten kun kattopaneelit oli jo paikallaan, silloin tuota ei olisi enää huomannutkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei, paitsi sitten pidemmän ajan kuluessa varmasti hajusta. Onni onnettomuudessa siis.

      Poista