Lato pystyssä, hurraa

Vaikka blogiin ei olekaan tullut oikein merkintöjä niin sitä enemmän on raksalla ja muuten elämässä tapahtunut.

1. 3,5 päivää ja talo aluskatteella. Oikeastaan kaikki Suomen kelit ehdittiin kokea pystytyksen aikana. Kova puristus. Pellit menee kuulemma katolle joskus about ensi tiistaina. Pystyttäjät oli aika persoonia. Täytyy tästä kirjoitella vähän lisää joku toinen kerta.
2. Maalämpöpumppu käynnistyi tänään eli 26.11.2015 ja meille tulee lämmintä vettä! Ja oikein  hanasta! On kyllä luksusta.
3. Sähköjä on vedetty pitkin viikkoa talliin vielä lisää.
4. Autotallin yläpohja ja IV-läpiviennit tiivistetty ja villat tulee huomenna. Kuulemma joku ovitoimitus tulee huomenna myös..varmaan ne tallin käyntiovet sitten. Ehkä.
5. Muuttaa pitäisi nyt sitten viikonloppuna, mihin tämä tavara kaikki tungetaan? Autotalliin? Ojaan?
6. Talon IV-asennukset alkaa huomenna
7. Rännit ja kattoturvat pitäisi tai voisi tilata. Huomenna kuulemma niitäkin joku haluaa tulla meille myymään.

Yritin kuvailla sen mitä pari päivää olin pystytystiimin apuna. Alla viikon satoa. En malttanut tänään lähteä, ennen kuin olin ottanut elementtien tuennat pois ja vähän siivonnut talossa sisällä (lähinnä imuroin vettä). Lähtömerkki tuli sopivasti kun virta loppui. Niin miehestä kuin otsalampustakin.

Vähän takapihalta

Lumet lähti, takapiha on taas mutaa

Noita päädyn ikkunoita arvottiin aika kauan. Mutta hienot meidän mielestä niistä tuli.

Otin vielä lähtiessä pari kuvaa sisältä työvalon avulla. Täytyy kuvailla jossain kohtaa päivällä paremmin.

Nämä on iltaisin raksalla hyvät kaverit.

Pumppu päällä ja vettäkin tulee. Hieno tunne kyllä.

Hiljaisempi viikko

Kulunut viikko meni rakennusprojektin ottaessa hieman happea. Oma aika meni työreissussa Keski-Euroopassa. Joo, kuuluuhan ne puhelimet ja on sähköposti jne. mutta ei tuosta taloprojektin hoitamisesta oikein tahdo tulla mitään jos ei ole samassa maassa. Suomessahan on yksi maailman parhaista kännykkäverkon kattavuuksista, puhelimet kuuluu ja data liikkuu. Eipä kuulu ihan samalla tavalla joka paikassa, vaikka pysyttäisiin ihan Euroopassa. Olenkin yrittänyt jaksottaa omat duunireissut siten, että olisin mahdollismman paljon Suomessa nyt kun rakennukset saapuu marraskuussa. Saa nähdä miten onnistuu.

Sähköurakoitsijan valintaa ei olla vieläkään saatu tehtyä, tosin aivan hirveää myyntirynnistystä ei olla nähty.

Viikolla kävi Rototecin kaverit laittamassa liuosputket paikalleen maalämpökaivoon ja viimeistelemässä homman. Käytiin viikonloppuna sitten täyttämässä vähän kuoppaa ja ottamassa parit kuvat varmuudeksi. Meillä kaivo jää tuonne maan alle omaan rauhaansa.

Liuosputkien suojakaivo

Sokkeliin oli ilmestynyt myös lätkä, jossa lukee kaivon paikka metreinä kohtisuoraan sokkelista.

Tuo pihavalojen sähköjen suojaputki menee siitä kaivon päältä, niin jos/kun kaivelee tuossa pihassa jotain ja sähköjohto menee poikki niin tietää kaivon olevan lähellä.

Muutto lähestyy nykyisestä asunnosta ja purettiin tuosta pihasta koirien aitaus. Kuskattiin se tuonne raksalle, niin Koo ja Äl voi olla mukana. Olikin toimiva ratkaisu, tuntui taas multa ja kepit maistuvan. Eikä edes ollut hirveästi kitinää, johon jäsen Koo on erikoistunut tähän mennessä raksalla käydessään.

Oli taas tosi lämmintä lokakuuksi, lapiohommia t-paita päällä. Koo tykkäsi myös, tosin paita on tuon rotuiselle koiralla aika pakollinen alle 10C lämpötiloissa tai alkaa armoton ulina.

Reikä maassa + RED

Tuosta, 220m alaspäin

Tällä viikolla tontille ilmestyi 220m kallioon reikää. Kun tehtiin viemärivetoja, niin kaivurilla osuttiin kallioon eli tiedossa oli että kallio on suhteellisen lähellä. Tsekkasin porarilta vielä, että miten syvällä kallio tuli vastaan, kuulemma melkein heti. Laskettiin nopeasti, että ei siihen paljon jää maata meidän pohjien ja kallion väliin. Parempi niin, eipähän vaivuta suohon.

Aika rapeaa oli aamulla, -8C näytti mittari kun tontille tultin.

Tuolla porallahan ei voi kuoppaan porata, joten reikä tehtiin tuohon kuopaan viereen.

Tätä konttia arvottiin, että otetaanko vai lasketaanko pihaan tuo lieju. Kannattaa ottaa. Tuo kontti tuli puolilleen vedensekaista kivituhkaliejua, joka on kuin liikaa vedellä jatkettua betonia

Kuoppaan kun ei voinut porata, niin katsottiin tieteellisesti tarkka paikka lios- ja sähkösuojaputkien välistä ja reikä siihen. Osuttiin tuurilla juuri oikeaan paikkaan. Varmuuden maksimoimiseksi kaivoin vielä iltapuhteena nuo meidän hartaudella upottamat suojaputket esiin. Soitin vielä sitten porausfirmaan ja kysyin, kuinka paljon pitää olla näkyvillä noita suojaputkia ettei tule nillitystä sitten kun liosputkimiehet tulee tontille. Hyvä että soitin (taas), metrin verran kuulemma on hyvä olla näkyvillä, jottei tarvitse turhia liitoksia tehdä putkiin ja väännellä niitä.
Porarin kommentti oli, että hyvää kalliota. Ei halkeamia ja vettäkin tuntui tulevan kaivoon. En voinut olla heittämättä pientä kiveä kaivoon. Aikaa koko hommaan meni yksi päivä. Suunnilleen 8.30 Lähti pora pyörimään ja kun n. 15.30 tulin tontille niin kamoja purettiin jo pois.

Kaivon terässuojaputki ja tuolla alla paistaa ne  2kpl 110mm suojaputket

Alkoi ihan kunnon yöpakkaset tällä viikolla. Piti keksiä jotain, että meidän vesiletku+hana ei jäädy. Vastaavan kanssa pähkittiin, että jos tekisi sellaisen boksin siihen ympärille ja lamppu sisään lämmittämään. Löytötavaratalosta kilkkeitä, jesaria ja uretaania - voilá - energiaepätehokkain lämmitysratkaisu on syntynyt. Palakoon tuolla nyt niin kauan, että saadaan talli paikalleen.

Lämmitysjärjestelmän osaset

Valmis tuote

Joululyhty. Siinä on koiranulkoiluttajille miettimistä, että mikäköhän funktio on valaistulla eristeboksilla. Ei se kaunis ole, muttei sen ole tarkoitus ollakaan

Joku aika sitten kirosin harrastetyökalut alimpaan helvettiin. Tästä viisastuneena tällä viikolla saapui ensimmäinen erä kunnon työkaluja. Olisi pitänyt ostaa silloin jos ensimmäisellä kerralla. Moneskohan kerta on, kun toteaa ettei köyhän kannata ostaa huonoja vaan kerralla kunnon laitteet.

Tuo iskevä ruuvinväännin on ihan uskomattoman hyvä

Päätöksiä

Aika monta juttua on päätetty tässä parina viime päivänä. Lattiavalupäivä, lattiantekijät, takka, maalämpökaivon poraus ja sähköurakoitsija melkein. Tuntuu mukavalta päästä päättämään arpominen hinnoista ja tekijöiden laatutasosta. Oli miten oli, taas kannatti vähän itseään kiusata ja iPhonen akkua kuluttaa ja soitella urakoitsijoita läpi. Lattiabetoneissa oli meidän kohdalla n. 1000e ero, töissä taisi olla n.500e ero.

Autotallin lattiaan tulee nyt kuitenkin sitten Mastertop. Annoin tähän vaikuttaa aika lailla lattiamiesten mielipiteen kestoiästä ja kustannuksista. Tuo pinnoite laitetaan samalla kun valetaan. Jos laittaisi epoksia niin kustannus olisi ainakin tuplat/m2. Mutta minkähän värisen siihen laittaisi? Noitakin saa erivärisenä, normaalihan on se harmaa. Ja yllätysyllätys, sitä laitetaan eniten. Ehkä valkoinen? Heijastaisi valoa hyvin. Ehkä vedän lonkalta vaan sävyn.

Meillä tuntuu tämä homma menevän kuten niin monella muullakin rakentajalla. Mies hoitaa "näkymättömiä" asioita ja nainen keskittyy visuaalisiin asioihin enemmän. Tosin ehkä sillä erotuksella että Pee on oikeasti tehnyt tuolla ns. miesten töitäkin jonkun verran, mm. viime vkl oli lapioimassa sepeliä siinä missä muutkin.

Mitäs siellä raksalla on sitten tehty?
Lattiaeristeet done, viemärit ja vesiputket done, takan laattavahvennos done, seinän paikkojen merkkaus done (huom. permanent marker toimii äärimmäisen huonosti märässä lattiaeristeessä). Urtsua on puhallettu myös vähän joka paikkaan ja lisätilkitseminen pitää vielä tehdä viikonloppuna.

BoomBoom

Tuo käärmeenpesä tuossa pitäisi jollain ilveellä sulloa eteisen kaappiin. Ja tuossa ei ole edes vielä lattialämmityksen jakotukkeja. Apinoimme putkareilta tavan laittaa harjateräksillä noita putkia nippuun, mutta noiden kanaaliputkien kanssa joutui ottamaan pienimuotoisen pystypainin että sai ne johonkin edes taipumaan. Sen verran onneksi saatiin mitä pitikin, mahtuu makkarin väliseinä juuri ja juuri oikealle paikalleen.

Snake's nest

Voi olla ettei tarvitse tosiaan enää miettiä jätetäänkö eteisen kaappitila avoimeksi. Ei tuolle määrälle putkia saa mitenkään nättiä koteloa tehtyä. Eikä tuossa ole edes kaikki vielä.

Piirtelin tuossa yksi ilta kevyessä tihkusateessa lattioiden paikkoja. Kiva oli fiilistellä, kun vihdoin näkee vähän edes missä mikäkin huone on.

Noita seiniä piirrellessä en voinut olla miettimättä miksi oi miksi rakennuspuolen insinöörit piirtää suljettuja mitoituksia ja  mittaviivojen päitä ei osoiteta nuolilla?

Keittiön "seinää" päin otettu kuva. Tuosta pää-wc:stä tulee hyvän kokoinen.

Takan vahvennokseen laitettiin pari kerrosta verkkoa ja XPS:ää + pillivaahtoa.

Nuo letkut tuossa vieressä on lattialämmityksen syöttöputket, toinen jakotukki tulee tuohon päähän taloa.

Tänään käytiin vielä viemässä karvaturrien kanssa kaatiskuorma. Jäsen Koo otti homman vähän turhan vakavasti ja pisti hirveän tärinän päälle heti lähtiessä. Ilmeisesti tuo iso auto jännitti ihan kamalasti kun ei siitä tätinästä tullut loppua ennenkun päästiin takaisin kotiin. Lattiaeristeestä jäi aika reilusti hukkapalaa. Kai ne olisi voinut johonkin säästää, mutta nyt ei ole paikkaa ja kivempi että raksa on siisti.

Mustat jätesäkit oli ihan hirveitä kuulemma ja purkuhommakin ihan tylsää. Muut lastin purkajat ihmetteli että mitä elukoita siellä autossa on kun Koo veti antaumuksella konserttia.

Lämmitysjärjestelmä + muuta LVI-laitteet osa 2

Eli meidän valinta lämmitysjärjestelmään on maalämpö, jossa on viilennysominaisuus. Meille tulee lämmitettävää lattiapintaa 239m2 (162m2 + 77m2). Josta tulikin nyt mieleen, että pitäisi varmaan ne eristeet tilata.

Lämpökaivoa pitäisi kairata 220m.

Kokonaisurakka tulee Kotiloimu Oy:ltä, josta tähän asti ollaan kyllä saatu hyvää palvelua ja Markus Lindström on auttanut ja neuvonut hyvin. Maalämpökaivon tekee Rototec, KVV-urakan Pirkanmaan Putkipalvelu Oy ja IV-asennukset taloon Karkorakenne.
Ensikertalaiselle (minä) oli tosi hyvä, että Lindström ehdotti heti kartoituspalaveria alkuun, jossa käytäisiin läpi myös tämän hetkinen teknologia ja vähän millaisia laitteita on markkinoilla. Kaikki demolaitteet löytyi Kotiloimun konttorilta ja olivat käynnissä niin pystyi livenä toteamaan esim. IV-koneen äänitason. Tämä bisnesalue on sellainen, mitä ei tule seurattua "huvikseen" ja on kyllä auttamatta pihalla nykytekniikasta jos ei joku ammattilainen kerro asiasta. Kukaan muu firma ei moista ehdottanut, selkeä kilpailuvaltti siis. Suosittelen.

Maalämpöpumppu Stiebel Eltron WPC 10 cool. 

Nimellisteho on 10,31kW ja COP 5,02. Jos tuolla pääsee vaikka COP 4,5 lukemaan niin varmaan ollaan tyytyväisiä. Mielenkiinnolla odotan miten tehokas tuo oikeasti on. Pitäisi olla viimeisen päälle, energialuokitus A+++, täyttää jonkun vuonna 2019 voimaan tulevan normituksen jne. Yksi iso asia, mikä omaan järkeen osui hyvin tuossa pumpussa on tekniikka miten siinä lämmitetään käyttövesi. Varaajassa pidetään lattialämmitysvettä ja käyttövesi lämmitetään kierukalla tarpeen mukaan. Vesivaraaja on alimmaisena, kun yleensä se näissä pumpuissa on koneiston päällä. 

Joissain pumpuissa varaajassa pidetään käyttövettä (esim. 50C) ja sitten shuntataan siihen kylmää vettä sekaan jos lattialämmityksen veden lämpö on vaikka 35C. Omasta mielestä tuossa on silloin lämmitetty turhaan vettä liian korkeaan lämpötilaan ja se energia menee ikäänkuin hukkaan. Äänitasolla meille tämän laitteen osalta ei oikeastaan ole merkitystä, kun itse kone tulee autotallin puolelle. Mutta ilmeisen hiljainen se on. Stiebelin pumpuista on käyttökokemuksia, että kompressori käy aika useasti lyhyempiä pätkiä jos vertaa kilpailijoihin. Saa nähdä miten meillä, täytyy kirjoitella käyttökokemuksia kun ollaan hetki asuttu.

IV/LTO-kone Systemair Save VTR 300

Pääsin "koekuuntelemaan" tätäkin Kotiloimulla vieraillessa. Kone oli mielestäni erittäin hiljainen, pyörivällä kennolla varustettu ja pussisuodattimilla. Eli oman käsityksen mukaan ihan nykystandardit täyttävä laite. Hiljaisuus on ehkä tärkein kriteeri, tuleehan kone meillä khh:n puolelle ja lähelle oh+k ovea. Yllättävän isokokoinen se on. Meillä ei mietitty etukäteen mihin laite sijoitetaan, mikä oli ehkä virhe. Kannattaa siis jo siinä vaiheessa vähän katsoa näiden laitteiden kokoa, kun talotehtaan/arkkitehdin kanssa piirtää pohjia puhtaaksi.

Lattialämmitysjärjestelmä Topway

Tämänkin näin livenä kun pidettiin Lindströmin kanssa palaveria. Jakotukkeja ei ole tarvinnut tähän mennessä ennen käpelöidä ja en sitten tiedä onko ne hyvät vai ei. Ehkä vuoden päästä on viisaampi. Ainakin ensivaikutelma oli jämäkkä ja selkeät asteikot niissä on. Samoin niissä on integroitu lämpömittari. Joka huoneeseen tulee vielä erilliset LCD-näytölliset termostaatit, jotka voi ohjelmoida vaikka päiväkohtaisesti (aamu, poissa, kotona, yö). Lämmitysputkitus suunnitellaan ikkunoiden ja ovien mukaan kun tiedetään niiden U-arvot. Tämä oli ainakin itselle uutta, että putket ovatkin eri jaolla lattiassa, riippuen siitä missä kohtaa taloa ollaan.

Maaviilennys kattokonvektori Emmeti Silence

Konvektoreiden kohdalla päädyttiin ottamaan yksi kattomallinen konvektori ja tehdään varaus toiselle seinämalliselle keittiön seinään, jos tuntuu ettei jäähdytysvoima riitä. Tuo tulee meille eteiseen.

Keskuspölynimuri BEAM Alliance

Tämä otettiin samasta paikasta, kun meni kaikista helpoiten niin. Tulee putket samalla laitettua saman urakoitsijan toimesta valmiiksi. Näytti näitä olevan Bauhausissakin, hinnoissa ei suuria eroja.

LVI-kokonaisuus on meidän projektin kustannuksista kolmanneksi isoin investointi ja käytin tähän paljon aikaa valintaan ja tutkimiseen. Olisimme varmasti saaneet yksittäisiä osioita tästä halvemmalla jostain muualta, mutta uskon(toivon) että kokonaisurakka tässä kohtaa auttaa meitä ajallisesti sekä sujuvuuden kannalta. Varsinkin kun katsoo omaa kalenteria ja mitä kaikkea pitäisi ihan omissakin töissä tehdä vielä syksyn aikana. Kova oli myyntipuhe Kotiloimulla sujuvuuden puolesta. Nyt katsotaan sitten lunastetaanko ne lupaukset.

Lämmitysjärjestelmä + muut LVI laitteet, osa 1

Ajattelin kirjoittaa vähän näistä, kun muodostavat ison osan rakennuksen aikaisista kokonaiskustannuksista ja vaikuttavat todella paljon talon elinkaaren energiatehokkuuteen ja käyttökustannuksiin. Tästä(kin) tuli niin pitkä, että jaan suosiolla kahteen palaan niin on helpompi lukea.

Ehkä alitajuisesti me oltiin jo päätetty talon lämmitysjärjestelmä ennen aloitusta. Erilaisia vaihtoehtoja tuli kyllä tutkittua.
Kannattaa ehdottomasti käydä laskemassa omia vaihtoehtoja, www.pistoke.fi/energialaskuri
Suosittelen myös miettimään maalaisjärjellä asioita. Netissä on paljon vääriä mielipiteitä ja mutua mikä ei perustu mihinkään.

Lämmitysvaihtoehdot. Ao. ajatukset edustaa meidän näkemystä asiaan ja voi sisältää mutua. Lattialämmitys oli selkeä valinta, koska se nyt vaan on niin mukava jalan alla + huoleton. Samoin taloon piti saada jäähdytys, en siedä nukkua jos on liian kuuma.

PILP (poistoilmalämpöpumppu)

• ajatus hyvä, mutta tehot loppuu pakkasilla
• samassa paketissa IV- ja jäähdytyskone, mikä on plussaa
• investointi n. puolet pienempi kuin MLP investointi
• käyttökustannukset n. puolet suuremmat kuin MLP/vuosi

ILP (ilmalämpöpumppu)

• vähän sama kuin yllä
• lämmön tasaisuus?
• vie sähköä aina ja joutuu ostamaan IV-koneen

Sähkö

• voisi yhdistää ILP kanssa, mutta sähköä menee aika lailla
• käyttökustannukset pitkällä aikavälillä, en lähtisi veikkaamaan että sähkön hinta "ehkä" puolittuu
• lämpimän veden valmistus 100% sähköllä on aika kallista
• Sähkön hinta on noussut kesksimäärin 7,86% vuodessa vuosina 2000-2009
• EU-maista Suomessa on ostovoimaan suhteutettuna toiseksi edullisin sähkö (37% keskiarvoa alhaisempi). Kuka uskoo että tuo tilanne jatkuu loputtomasti?

Kaukolämpö

• on asuttu nyt n. 6v kaukolämpötaloyhtiössä ja kertaakaan kaukolämmön hinta ei ole laskenut
• plussaa tietysti olisi että järjestelmän voisi ehkä vaihtaa tulevaisuudessa johonkin jos laittaa vesikiertoisen lattialämmityksen
• alkuinvestointi n. puolet MLP kustannuksista
• käyttökustannuksiltaan vuodessa suunnilleen 2,5-3 kertainen vs MLP

Aurinkokeräimet+sähkö

• tämä kyllä jäi heti pois vaihtoehdoista kun selvisi, että keräimissä ei riitä tehot vielä eli menisi sähkölämmitämiseksi

Vesitakka+sähkö

• mielenkiintoinen ajatus ja myös aika vihreä vaihtoehto
• kollegalla moinen järjestelmä ja jäi meiltä pois sen takia, että vaatii kylmällä päivittäistä takan lämmittämistä
• varmaan aika edullinen vaihtoehto jos kotona on joku joka päivä ja aikaa lämmittää takkaa/uunia
• myös ne polttopuut on aina jostain etsittävä, sinällään polttopuiden teko on ihan kivaa hommaa mutta voi olla että alkaa maistua puulta 10v jälkeen

Öljy

• alkuinvestointina n. puolet MLP investoinnista
• kaikista eniten arka talouden heilahteluille
• kaikista "epävihrein" vaihtoehto, kauanko öljyä riittää talojen lämmitykseen?
• toki mahdollista vaihtaa myöhemmin MLP, mutta mitäs järjeä on ensin ostaa öljykattila ja sitten ostaa MLP laitteet kun huomaa ettei se ihan toiminutkaan?

MLP + viilennys

• "vihrein" vaihtoehto, matalimmat käyttökustannukset, pienimmät CO2-päästöt, viilennys samalla koneella, lämpö omalta tontilta eli kaikki omassa hallinnassa, käyttövesi lämmitetään maalämmöllä
• miinuksena on, että joutuu ostamaan IV/LTO-koneen
• kallein aloitusinvestointi, yleensä n. 20ke +-3ke.
• tämän hetken takaisinmaksuaika yllätti, kun vertasi kilpaileviin järjestelmiin

Tässä laskenta-aika on 10v, öljy 106 c/l, sähkö 12,5 c/kWh, kaukolämpö 7,717 c/kWh. Laskenta tehty www.pistoke.fi/energialaskuri

Nämäkin arvot on alkuoletuksilla ja laskenta-aika on 10v. Laskenta tehty www.pistoke.fi/energialaskuri

Pohjat valmiiksi osa 2

Salaojat laitettiin suoraan suodatinkankaan päälle. Samoin kuin sadevesiviemärit. Koko alueelle rakennusten alle ja ajopihaan laitettiin suodatinkangas. Vinkki, jonka meidän vastaava sanoi noihin salaojan liitoskohtiin on, että jos käyttää ruuvivarmistusta noissa niin varmistuu siitä ettei ne ruuvit ole liian pitkiä. Voi vaikuttaa putkien rassaamista tulevaisuudessa jos sellaista joutuu tekemään.

Salaojakaivot paikallaan. Talli näkyy taustalla.

Maalämmön liuosputkille laitettiin suojaputket. Rototec:n ohjeissa oli, että putkien pitää olla sileäpintaisia ja suorassa. Esim. 110mm viemäriputki on sopivaa. Lisäksi laitettiin tuollaiset keltaiset kaapelikulmat, niin on sitten helppo maalämpömiesten työntää putket suoraan tekniseen tilaan. Nuo kulmat on tosi kätevät, suosittelen laittamaan. Tällä tavalla voi kaivon porauksen ajoittaa vähän paremmin ehkä, eikä tarvitse porata hirveällä kiirellä.

Maalämmön liuosputkien suojaputket on alimmaisena, sitten salaojaputket. Kuvan yläreunassa näkyy lämpökanaali- ja vesiputket taloon.

Laitettiin tuonne noiden suojaputkien toiseen päähän vielä lauta pystyyn, niin muistaa sitten näyttää oikean kohdan kun poramiehet tulee tontille. Muistin vielä teipata putkien päät kiinni, niin eivät ole edes täynnä multaa sitten kun täytyy alkaa putkea työntämään.

Tuosta näkyy ajatus teknisestä tilasta katsottuna. Punainen tolppa edustaa sokkelin kulmaa ja nuo keltaiset kulmat on nyt upotettu sopivasti seinän viereen. Lauta näkyy tuolla n. 10m päässä mihin suojaputket menee.

Autotallin "sisällä" on jos jonkun näköistä letkuhässäkkää ja sähkökaapeleita ei ole edes vedetty vielä. Tekninen tila hahmottuu tuohon oikeaan kulmaan, missä lämpökanaaliputket nousee maasta. Tallin korkoa laskettiin 20cm alkuperäisestä. Eli nyt tallin ja talon sokkelikorkeusero on 40cm. Tallin ja teknisen tilan lattia lasketaan tuosta sitten vielä 20cm. Talon lattia tulee 110cm tien keskiviivasta korkeammalle ja tallin siis sen 50cm.

Kuva on ajotieltä talliin päin. Suunnilleen tästä suunnasta talliin ajetaan. Periaatteessa kaikki valmista perustuksia varten.

Aloin eilen illalla jostain kumman syystä tiirailla vielä LVI-kuvia. Silmään osui takan tuuletuspaalu ja  aloin miettiä että sehän pitää laittaa myös tuonne perustusten alle. Nopea tarkastus Brunnilan Juhalta, joka meille LVI-suunnittelun teki ja niinhän se menee. Takan tuuletuspaalun voi laittaa ylemmäskin, kunhan se menee lattiaeristeiden alla. Täytyy tähän joku ratkaisu keksiä tässä viikonlopun aikana.

Tuuletuspaalun tarkoitushan kaiketi on parantaa syttymistä ja takan palamisen puhtautta.

Pohjat valmiiksi osa 1

Otetaanpa sitten teknisempi päivitys. Pee bongasi tuolta yhdestä toisesta blogista kyselyn, missä kysyttiin mitä näistä raksablogeista halutaan lukea, todella hyvä kysely! Selasin sen itsekin nopeasti läpi. Ehkä se on aivojen rakenteessa, että miehet nyt vaan haluaa tietää enemmän teknisistä ratkaisuista ja tehdä sitten pintavalinnat suoraviivaisemmin. Sanoisin, että meillä tämä näkyy myös, mutta ehkä ei ihan äärimmäisenä (mm. Pee ajoi täryllä täyttä häkää ja käytti tällä viikolla enemmän aikaa tontilla kun minä maatöiden parissa). Itseä kiinnostaa paljon hyvä design, ehkä enemmän utilitaristiselta kannalta. Esim. jos tilataan lamppu, ei riitä että se on hienon muotoinen vaan sen pitää myös valaista hyvin. Moottoripyörä voi olla kaunis ja samalla nopea. You get the point.

Mennäänpä asiaan niin ei mene ihan lässytykseksi. Tällä viikolla ollaan saatu aika paljon aikaan tontilla (milloinhan sitä alkaa kutsua raksaksi?).

Liittymä valmis ja kyllä on komia! Laitettiin 12m rumpuputkea ja sorkkua päälle niin on ainakin riittävän leveä.

Kaivurihommathan meille tekee Maanrakennus L & A Järvinen. Tähän asti ollaan oltu kyllä tosi tyytyväisiä. Kommunikaatio pelaa ja hommat etenee. A-P oli laskenut että tontille on ajettu tähän mennessä reilu 500 000kg mursketta. Äkkiseltään kuulostaa isolta määrältä (!). Pitäisi kuulemma riittää :) Ja kun aletaan täyttää niin ajetaan lisää.

Katsottiin telkkarista ohjelmaa "Unelmakoti hartiapankilla", jossa vanhempi pariskunta rakennutti itselleen uuden talon (nii-in, miten se on hartiapankkirankentamista, tiedä sitten). Perustukset tehtiin suoraan mutaan ja perustusten kohdalla olleeseen lähteeseen vaan kaadettiin betonia päälle n. 2x2m alueelle! Ja eikun talo siihen päälle. Siihen kun vertaa näitä meidän perustusvaatimuksia täällä pohjolassa niin tuntuu että nämä kestää yhden keskiraskaan pataljoonan sotaharjoituksen eikä näy missään.

Sorat ajettu paikalleen ja ekat tärinät otettu jyrällä. Ei viitsitty ajaa kun klo 21 asti ettei naapurisopu kärsi.

Sadevesi- ja sadevesiputket odottaa perusvesikaivoa ja kivipesää. Ohut putki tuolla on kylmävesiputki ja viemäriputki on tuolla jossain maan uumenissa. Odotellaan tässä sitten sitä kunnan vesilaitosta, jos ne joskus tulisi tekemään meille vesi- ja viemäriliittymän.

Kävin heti maanantaina tilaamassa meille lämpökanaaliputket teknisestä tilasta taloon. Nehän onkin sitten piirun verran kalliimpaa kamaa. Otin 3kpl 2-johdon kanaaliputkia (maalämpö, maaviileä, lämmin vesi) ja hinta meni heittämällä yli tonnin! On se muovi kallista. Samaan ojaan sitten kylmävesiputki ja maata päälle. Kannattaa miettiä kun tilaa noita kanaaliputkia että pitääkö niitä taivuttaa asennettaessa. Tuota putkeahan saa myös 4 putkisena. Jo pelkästään tuo 2 putkinen isoin kanaaliputki oli aika haastava saada tuonne ojaan makaamaan, en oikein halua edes miettiä millainen se 4 putkinen olisi ollut. Hinnallisesti meille tuli itseasiassa halvemmaksi ottaa 3kpl noita 2 putken kanaaleja vs. 1kpl 4 putken ja 1kpl 2 putken kanaali.

Tuossa näkyy miten kanaalit + vesijohto menee tallin ja talon välillä. 

Tässä alkaa olla jo sorapatja ajettu tiiviiksi ja näkee mistä se lämpö sitten tulee taloon. Tallin salaojakaivon vieressä näkyy pari keltaista kaapelisuojakulmaa, joita pitkin sitten ujutetaan maalämpökaivon liuosputket pumpulle.

Jatkan vielä vähän tästä aiheesta toisessa postauksessa, eli osassa 2.

Autotallin suunnittelua, osa 2

Piti lähteä alunperin tänään ajamaan Botniaringille ympyrää mopolla mutta Suomen kesä pelasti senkin huvin. Noh, tulipahan tehtyä jotain taloprojektin eteen ainakin.

Kirsi Valanti antoi myös kommentteja meidän talliin ja harrastetilaan, mitkä eittämättä olivat hyviä. Vesipiste harrastetilaan ja lattiaksi samaa kun on tulossa oleskelutiloihin. Jos tuosta harrastetilasta tekee joskus elokuvahuoneen niin laatta/betonilattia ei ole optimaalinen pintamateriaali siihen. Pieniä asioita, mutta eipä oltu mietitty näitä itse.

Tallin ilmanvaihtoa mietittiin tänään LVI-miesten kanssa. Tuokin asia pitänee päättää aika pian. En ollut tajunnut että sehän vaikuttaa maalämpöpumpun mitoitukseen (jos siis tekee asiat oikein). Mutta kun asiaa miettii, niin tottahan asia on noin. Vaikka lämmitys tulee tallissakin lattiaan niin se tallissa oleva ilmamassa lämpenee myös. Ja jos sitä ilmaa sitten esim. huippuimurilla imetään ulos, niin sinnehän ne watit karkaa taivaalle ja sitä kautta vaikuttaa maalämpöpumpun mitoitukseen. Talossahan tähän tietysti on se iv/lto-kone.

Oma ajatus tällä hetkellä on, että me laitetaan silti se huippuimuri nopeussäädöllä ja kellolla imemään huoneista ja normaalit venttiilit seinään. Noita venttiileitäkin on kuulemma saatavana nykyään niin, että ne menee itsestään kiinni kun tietty lämpötila ulkona alittuu. Aika hyvä keksintö, mietin.

Perustukset tullaan näillä näkymin tekemään betonista. Oli aiemmin miettinyt että tallin sisään tulee yksi kerros harkkoa näkyviin ja sen voi sitten helposti slammata hyvännäköiseksi. Nyt tuo rakenne siis tulee olemaan betoni+eps ja siihen päälle haluaisin potku/roiskesuojaksi pellin. Eli peltisepitystä kehiin. Tuossa alla olevassa kuvassa on idea näkyvillä, meidän tapauksessa pelti olisi vaan pidempi jotta se peittää eristeen. Tuommoinen nosturikin olisi kyllä tarpeen!

Kuva, Audiclub.fi

Tarjouspyyntöjä: perustukset, LVI, sähkö

Käytetäänpä minun ensimmäinen postaus iskien suoraan asiaan. Pee onkin jo kertoillut taustaa tälle projektille, joten jospa lähestytään vähän eri kulmasta tällä kertaa.

Käytin sateisen sunnuntain hyväksi ja lähetin toistakymmentä tarjouspyyntöä liittyen perustus-, LVI- ja sähkösuunniteluihin ja urakoihin. Eilinen menikin moottoripyörän selässä niin tänään on joutava päivä hoitaa taloasioita eteenpäin. Koiratkin nukkuu, joten eikun musat päälle ja meiliä maailmalle! Päädyin tekemään ainakin näin alussa tarjouspyynnöt sähköpostilla paristakin syystä:

1. sposti on suoraan virallinen dokumentti
2. jos ei vastaa sähköpostiin niin ei varmaan ole soveltuva kumppani meille (liian kiireinen/ei kiinnosta)
3. en ehtisi hoitaa näin montaa tarjouspyyntöä puhelimella työpäivän aikana

Olen itse sellaisessa työssä jossa sähköpostijätettä tulee aivan liikaa ja sen perässä pysyminen alkaa olla nykypäivänä aikamoista nuorallatanssia. Noita tarjouspyyntöjä lähetellessäni en voinut olla ajattelematta että kuinkahan moni oikeasti vaivautuu vastaamaan. Toivottavasti moni.

Aloitetaan alhaalta, eli perustukset. Kaivinkonehommat on hoidossa jo ja tontilla käyty jo kaivurimestarin kanssa katsastamassa paikat. Perustusten osalta betonielementtiperustus on alkanut tuntua järkevältä ja kestävältä ratkaisulta. Voi olla että mieli muuttuu kun saadaan tarjoukset, mutta katsotaan.

LVI-firmoista meille oli jo kasautunut muutama nimi tuttujen ja työkavereiden suunnalta. Joten niiden etsimiseen ja nettiluotaamiseen ei palanut aikaa. Mutta siihen tarjouspyynnön sisältöön ehkä sitäkin enemmän. Näin internetaikakautena noiden tarjouspyyntöjen tekeminen on kuitenkin aika helppoa ja samalla voi helposti opiskella miten muut on tehneet ja mitä määräykset vaatii. Jotenkin itselle on tosi vaikea nähdä enää aikaa jolloin kaikki tämä piti tehdä fyysisesti paikalla käymällä. Miten ihmiset, jotka alkoivat rakentaa ylipäätään tiesivät kuka tekee LVI- ja kuka sähkötöitä? Varsinkin sellaiset kuten vaikka me, paikkakunnalle muuttaneet kellä ei ole niin paljoa kontakteja paikallisista yrityksistä. Keltaisilta sivuiltako? Hämärästi muistaa enää sitäkään konseptia.

Lueskelin aika paljon Motivan sivuja, muutamia blogeja ja suomirakentaa.fi -ohjeistuksia. Omasta mielestä nuo + sitten lähiaikoina rakentaneiden vinkit on hyvä pohja taloprojektin aloittamiselle.

LVI-suunnitelmien kohdalla tarjouksiin kirjattuja kysymyksiä/huomioita

• Maalämpö + aurinkokeräimet lämmittämään käyttövettä. Suomessahan saadaan saman verran energiaa auringosta kun P-Saksassa (ainakin jonkun tutkimuksen mukaan).
• onko tässä taloudellista järkeä pitkällä aikavälillä?
• paljonko nuo aurinkokeräimet maksaa? Hintoja on todella nihkeästi netissä.
• Pelkkä maalämpö? Mikä pumppu on paras? Tästä kun kysyt niin kaikkien mielestä se itsellä oleva pumppu paras ja tehokkain ja vaikka mitä. Aika vähän on näitäkin vertailtu jos miettii paljonko vaikka TV-testejä löytyy. Aika mutulla mennään ja myyjien myyntipuheiden varassa, mistä en oikein pidä. Jos talo on kerran se elämän suurin investointi niin miksi tutkittua dataa on niin vähän?
• Maaviilennys. Minä (eli me :)) en halua meille järjestelmää joka tekee viileän ilman IV-putkiston kautta. Jotenkin en vaan jaksa uskoa että se systeemi toimii riittävän luotettavasti pitkässä juoksussa ettei sitä vettä kondensoidu ja valu jonnekin välipohjiin homehtumaan. Mutta tuo maaviilennys on fiksu juttu ja onneksi siihen saa erilaisia laitteita viilentämään taloa.
• Autotalli, asuintilat ja märkätilat eri lämmityspiireihin?
• tämä kollegalta saatu idea osuu omaankin ajatusmaailmaan ihan hyvin. Yleensähän märkätilat on kivempi pitää vähän lämpimämpänä kuin muut asuintilat. Plus kesällä asuintiloista voi pistää lämmöt kiinni, mutta pitää märkätiloissa lattiat lämpimänä niin on kiva mennä suihkuun. Mukavuutta. Ja sitten se autotallin lämmitys vielä omaan piiriinsä, kun ei sitä kuitenkaan tarvitse niin lämpimänä pitää kun talon lattiaa.

Sähkösuunnitelmien kohdalla tarjouksiin kirjattuja kysymyksiä/huomioita

• Ensimmäisenä tuli mieleen, että hetkinen. Sähkösuunnitelmaanhan tarvitaan tiedot noista LVI-mokkuloista joita ei vielä ole. Jokapaikassa lukee että LVI- ja sähkösuunnitelmat on hyvä tehdä samaan aikaan, mutta yksikään noista firmoista minne laitoin tarjouspyynnöt ei tarjoa molempia suunnitteluja tai urakointeja. Mitäs touhua tämä on? Itse näen ainakin näin kuluttajana tuossa bisnescasen.
• Halutaan-listalle meni siis:
• paljon pistorasioita, sisälle, ulos, ylös, alas
• ulkovalaistus hämäräkytkimellä
• paljon valoja, kattoon ledejä, ulos ulkovaloja, autotalliin vahva valaistus
• verkkokaapelointi koko taloon+autotalliin myös
• audiokaapelointia reilusti. Ajatuksena on hankkia aktiivikaiuttimia niin olohuoneeseen kuin muuallekin tulevaisuudessa. Onko XLR vielä paras menetelmä viedä signaalia vaiko joku muu?
• kaiuttimet saunaan (kaapelointi)
• autotallin harrastetilaan varaus tulevaisuuden kotiteatteriprojektille (=paljon pistorasioita, audiokaapelointia sekä hdmi kuvalle)
• saarekkeeseen latauspaikkoja puhelimille, padeille yms. 
• autotallin joka seinälle useita pistorasioita aika korkealle ettei tarvitse kyyristellä ja ettei vesi roisku
• voimavirtaliitäntä autotalliin. Vaatiiko tämä jotain sähköyhtiöltä, muuta kuin rahaa?
• Huomiona oli taas, että myös suunnittelupalvelut on paikallisia. Tai niin niitä ainakin markkinoitiin. Miksi ihmeessä? Eihän sähköisenä tehtävä työ tarvitse paikallista toimistoa.

Kirjoitin tämän heti tarjouspyyntöjen lähettämisen jälkeen, joten mielenkiintoista nähdä mitkä on fiilikset kun saadaan vastauksia.