lauantai 27. kesäkuuta 2015

Lauantai sinisessä laatikossa ja naapurien mietteitä Ladosta

Tänään vietettiin tehokas päivä talohommien parissa. Teen itse paljon viikonloppuisin töitä, mutta huomattuani vapaan viikonlopun työvuorolistoissa ilmoitin Jiille keksineeni meille hommaa lauantaiksi: IKEA.Jii ei eroa tavallisesta suomalaisesta miehestä juurikaan, mitä tulee ajatuksiin Ikeasta. Kaiken lisäksi Jii oli perjantai-illan Tuskassa Helsingissä ja pääsi kotiin nukkumaan vasta aamuyön pikkutunneilla. Näistä kahdesta painavasta syystä päivä päätettiin aloittaa brunssilla ihanassa Kaffilassa. Oli muuten todella täyttävä aamiainen, seuraavan kerran nälkä iski vasta iltapäivällä.


Lisäenergian voimilla pääsimme siniseen laatikkoon ja koska pyrimme pitämään kierroksen mahdollisimman tehokkaana, suuntasimme suoraan keittiöosastolle. Parilla muullakin keittiötoimittajalla olemme jo ehtineet käydä ja kirjoitan näistä vielä myöhemmin ihan oman postauksen. Ikea on tunnetusti kilpailijoitaan edullisempi ja halusimmekin nähdä kuinka suuri hintaero meidän suunnitelmiemme mukaisessa keittiössä olisi. Piirtelimme keittiön ja kodinhoitohuoneen itse suunnittelukoneella, koska tässä vaiheessa kiinnostaa lähinnä "sinnepäin hinnat". Jotakin varmasti jäi sähellyksemme takia puuttumaan, mutta todettava oli, että ostamalla keittiön ja khh:n kalusteet Ikeasta säästäisimme tuhansia euroja. Tarkempia hintaeroja avaan sitten siinä myöhemmässä keittiöpostauksessa.

Piirreltyämme tarpeeksi ja tutkittuamme myös kodinkonevalikoimaa lähdimme kohti alakertaa, jossa meillä oli yksi kohde mietittynä: valaisimet. Tai tarkemmin sanottuna yksi valaisin. Musik-seinävalaisin saattaisi sopia "hollywood-peili" -ideaamme. Tämän tyylistä ratkaisua olemme miettineet "pikkuvessaan", jossa arkiaamut tullaan todennäköisesti viettämään. Naisilla nuo aamut sisältävät yleensä edes sen pienen meikkaushetken, jotka helpottuvat huomattavasti, jos valaistus on kunnossa. Tampereen Ikeassa olikin tehty tästä valaisimesta esittely juurikin tähän tyyliin, mutta eihän me siitä kuvaa ymmärretty ottaa. Tämä Pinterestistä napattu saakin nyt kelvata idean esittelynä.


Sinisen laatikon jälkeen ohjelmassa oli tulevien naapureiden kiusaamista aka allekirjoitusten pyytämistä. Yritämme saada rakennuslupahakemuksen vetämään ensi viikolla ja puuttuvia asioita ovat vielä mm. rajanaapureiden allekirjoitukset, joilla todistamme heidän nähneen suunnitelmapiirustuksemme. Emme olleet ottaneet yhteyttä naapureihin etukäteen vaan ajattelimme kokeilla onneamme ja mennä vaan soittelemaan ovikelloja. Kaksi neljästä saatiin hoidettua ja huomenna yritämme vielä tavoittaa loput kaksi. Monien muiden kuvat nähneiden tavoin myös naapurit ihastelivat suurta keittiö-olohuone-ruokailutilaa. Autotallista toinen naapureista totesi jo, että hyvän kokoinen talli, mutta kyllä sekin vaan pieneksi jää. Toivottavasti ei, meidän tontille ei enää yhtään isompaa tallia laiteta, jos allekirjoittanut saa päättää (sori Jii).

Huomenna luvassa siis lisää naapureiden häiriköintiä ja todennäköisesti myös puiden merkkailua + asuntonäyttö. Kiirettä pukkaa, mutta ihanaa saada projektia edistettyä edes hiukan joka päivä. 

perjantai 26. kesäkuuta 2015

Lupakuvat saapuivat!

Kuten Jii jo kirjoittikin, lupakuvat tulivat postissa eilen. Nämä on nyt sitten ne viimeiset ja viralliset, joilla lähdetään hakemaan rakennuslupaa. Tästä innostuneena lisäsin ne heti tuonne Kuvat-osioon eli sinne vaan katsomaan minkälaista taloa aletaan rakentamaan. Kunhan ehditään, tulee esittelyyn myös kaikki kuvat joiden kautta näihin viimeisiin päädyttiin. Nyt vaan tällainen nopea päivitys, että kuvia löytyy!

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Myydään: asunto & raksapäivitys

Vaikka meillä ei vielä rakennuslupaa olekaan niin asunto meni myyntiin. Nykyinen koti on rivitalo/paritalokolmio, 74m2 reilulla (kaupunkimittakaavassa) pihalla ja saunalla. Viimeiset remontit saatiin valmiiksi 2013, joten vähän on ehkä sellainen fiilis että joko nyt? Ehkä se on se oikea merkki että täytyy muuttaa. Tätä ostaessa ei ollut tarkoituskaan, että tässä loppuelämän asuu. Tässä paikalla vierähti kuitenkin about viisi vuotta ja asuntokin koki siinä ajassa aikamoisen muutoksen. Alla nyt pari kuvaa viimeisimmästä remontista, jossa pistettiin wc ja kph+sauna uusiksi.

Vasemmalla kylppäri ennen ja oikealla remontin aikaista epätoivoa.

Kylppäri ja sauna jälkeen

Eniten ärsyttää että ihminen on jonkun sortin harakka. Me ei olla lainkaan pahimmasta päästä keräilemään ja jemmailemaan. Tai, minä ehkä vähän enemmän kuin Pee. Mutta nyt tämän kokoiseen kämppään on tungettu aivan liikaa tavaraa. Sen huomasi kun siivottiin ja otettiin myyntikuvia.

Raksapäivitystä sen verran että kävin tänään töiden jälkeen tontilla mahdollisen herra Kaivurin kanssa vähän suunnittelemassa ja ihmettelemässä lattiakorkoja, perustuksien tekoa, aikataulua yms. Ladon lattiakorko tulee n.110cm tien pinnan yläpuolelle. Tämä oli myös herra Kaivurin mielestä oikein hyvä, normaalisti se kannattaa pitää jossain 100cm paikkeilla tien pinnasta minimissään. Autotallin lattia tulee n. 20cm talon lattiasta alaspäin. Viralliset asemakuvatkin napsahti postiluukkuun tänään, joten enää ei puutu paljoa lupahakemuksesta.
Päätöstä perustusten tekijästä ei vielä ole, tarjouksen olen saanut vain yhdeltä (!) Vaikka miten mediassa luukutetaan ettei rakennusala vedä, niin jännästi vaan lisäkauppa ei kiinnosta oikein ketään. Puhutaan omasta mielestä kuitenkin aika isoista summista. Kaupatkin voi tehdä sähköpostilla joten uusasiakashankinnan kustannukset jää varsin pieneksi. Täytyy jossain kohtaa tehdä listaa tästä koko tarjousrumbasta kunhan saadaan isoimmat tilaukset tehtyä.

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Talon ja autotallin paikan merkkailua

Sunnuntaina päätettiin mennä tontille merkkaamaan talon ja autotallin paikat, jotta Jii pystyy nyt alkaneella viikolla näyttämään mahdolliselle kaivurimiehelle minkä kokoisia kuoppia pitäisi kaivaa. Ihan tarkkaan noita merkintöjä ei vielä pystynyt tekemään, koska meitä vastassa oli aikamoinen viidakko. Tontti on puhjennut täyteen kukoistukseensa eikä tämä helpottanut meidän hommia ollenkaan. On siellä aika paljon raivaushommia ennen kuin pohjatyöt voivat alkaa. Eipähän tarvitse miettiä mitä tehdään heinäkuussa lomalleissamme.


Paikkojen tarkistus oli hyvä tehdä nyt, kun rakennuslupahakemusta ei ole vielä jätetty. Jos rakennusten paikat olisivat tuntuneet huonoilta, voisimme vielä pyytää uutta asemapiirrosta. Mutta onneksi näin ei tarvitse tehdä, koska rakennukset sijoittuvat tontille tällä suunnitelmalla niin hyvin kuin ne sinne voivat sijoittua. Sen huomasimme, että olemme rakentamassa kyllä todella pitkän mallista taloa. Yhtään kapeammalle tontille tällaista ei voisi kuvitellakaan. Nyt hahmottui myös hiukan paremmin tulevan takapihan mittakaava ja pystyttiin vähän tarkemmin miettimään mihin eri toiminnot pihalla tulevat sijoittumaan. Nämäkin on hyvä miettiä jo nyt, että esimerkiksi pihavalaistus saadaan helpommin kuntoon kun sen aika tulee. Alustavaa puuinventaariotakin tehtiin ja todettiin, että suurin osa puista saa lähteä. Takarajalle voidaan jättää muutama puu, mutta muista taitaa tulla haketta. Istutetaan sitten uusia puita myöhemmin.

Näkymää terassilta takapihalle

Jiin huhkiessa nurkkakeppien parissa minä tutkailin tontilla olevia rojuja vähän tarkemmin. Yksi aarre sieltä löytyi: vanha työmaavalaisin. Tämä on pakko säilyttää ja yrittää saada toimimaan. Tontilta löytyy myös pari kasaa vanhoja lankkuja, joista ajattelimme askarrella ainakin betonimuotteja. Pihapostauksessa fiilistelinkin kesäiltojen istuskelupaikkaa ja haaveissa olisi saada sinne jonkinlainen nuotiopaikka. Tähän tarkoitukseen aiotaan valaa betonista laatikko tms. pergolan yhteyteen. Lisäksi muotteja voisi tehdä ainakin parille kukkaruukulle ja ehkä kalusteillekin.


Postauksen kuvat ovat enemmän tai vähemmän tärähtäneitä, koska allekirjoittaneen kuvaustaidot ovat vielä aika hakusessa. Enköhän kehity siinäkin pikkuhiljaa tämän projektin edetessä. Jotenkin tuntuu, että kuvattavaa tulee ja paljon...


maanantai 22. kesäkuuta 2015

Fiiliskuvia: keittiö

Tähän asunnon/talon/mökin osastoon liittyy sanonta "kodin sydän". Sitä se meillä tulee ehdottomasti olemaan. Keittiö on osa suurta avointa tilaa keskellä taloa, jossa yhdistyvät keittiö, ruokailutila ja olohuone. Tällainen avoin seurustelutila oli meille yksi tärkeimmistä asioista talomallin valinnassa. Avoimuus asettaa kuitenkin jonkinlaisia rajoituksia visuaaliselle toteutukselle eikä toimivuutta saa tietenkään unohtaa.

Keittiösuunnitelmia on jo toki hiukan tehty ja potentiaalisia kalustetoimittajiakin käyty tapaamassa. Tässä vaiheessa ajattelin kuitenkin esitellä teille suunnitelmiemme taustalla olevia inspiraatiokuvia. Nähtäväksi jää, tuleeko toteutus vastaamaan ollenkaan näitä alkuperäisiä ajatuksia.





Tuossa nyt muutama kuva ilmaisemaan minkälaista tunnelmaa meidän keittiöstä pitäisi löytyä. Aika teollinen meininkihän näissä kuvissa on ja jotain hiukan siihen suuntaan viittaavaa meillekin todennäköisesti tulee, mutta ei ihan näin selkeää industrialismia. Mattavalkoisesta väristä ja täydellisestä vetimettömyydestä emme suostu tinkimään. Haluamme lieden suureen saarekkeeseen, jossa on tilaa myös seurustelulle. Muut tekniset toiminnot ja vesipiste saavat olla seinällä saarekkeen takana. Mahdollisimman siistin yleisvaikutelman luomiseksi ajattelimme hankkia tiskikoneen, jääkaapin ja pakastimen integroituina ja uunin ja mikronkin mahdollisuuksien mukaan valkoisina. Keittiön pitää olla mahdollisimman kalustemainen sen keskeisen sijainnin takia. 

Tämä siis vain keittiön visuaalisesta ilmeestä. Toimintoihin ja niiden sijoitteluun onkin sitten ihan toinen tarina. 

Kaikki kuvat Pinterest.

lauantai 20. kesäkuuta 2015

Lausuntosarja, Lato etenee

Maanantaina kolahti postilaatikkoon Kannustalolta piirustusten lausuntosarjat. Positiivinen yllätys, noita odotettiin vasta viikon päästä. Illalla sitten vielä Pee niitä viilaili kuntoon ja taidettiin kevyt riitakin saada aikaan noiden kuvien osalta.

Muutoksia kokevat ovien suunnat, takan paikka, parin väliseinän paikka, terassin koko, keittöleiska kokonaisuudessaan mittojen osalta sekä autotalli. Taisi tuo autotalli olla se paikka mistä päästiin keskustelemaan aika tiukastikin. Minä olen ehkä vähän suuruudenhullu välillä että tilaa pitää olla paljon ja Pee sitten jarruttaa, ehkä ihan syystäkin välillä.

Äl miettii että mihin se minun peti tulee uudessa kodissa.

Pyyhkeitä tässä kohtaa täytyy antaa vähän Kannustalon edustajalle, koska olemme useaan kertaan piirtäneet ja sanoneet nuo muutokset jo aiemmin ja silti ne noissa kuvissa on. Vähän harmittaa ettei ne tulleet kerralla kohdalleen, varsinkin kun kaupantekohetkellä nuo muutokset piirrettiin pohjaan kun istuimme saman pöydän ympärillä. Ilmeisesti juuri se kuva sitten on jäänyt lähettämättä tehtaalle missä nämä jutut oli kohdallaan. Aika pikkujuttu, mutta selkeä huolellisuusvirhe. Kannustalon edustajan Ari Heponiemen puolustukseksi täytyy sanoa, että on mukava ollut tehdä tätä projektia hänen kanssaan ja häneltä saa asiantuntevaa apua. Mutta tarkkana saa olla ja joka kerta pitää lukea erittäin huolellisesti toimitussisältö läpi. Meillä tarjouskierroksia oli varmaan joku 5kpl ja joka kerta piti jotain korjata.

Tiistaina painelin sitten ruokatunnilla Ylöjärven rakennusvalvontaan kuvia näyttämään. Sitä ennen jo useita puheluita perustustarjouksista, soittoa Kannustalolle, käytännön etenemisen suunnittelua vastaavan kanssa yksi duunipalaveri.

Rakennusvalvonnassa hommalle tuli alustavaa vihreää, mutta pahasti näyttää siltä ettei ennen virkamiesten kesälomaa kaikkia lupahakemukseen vaadittavia papereita ehdi mitenkään saada valmiiksi. Tällä viikolla minun piti vielä tehdä pikatyöreissu Keski-Eurooppaan ja sitten iskikin jo juhannus päälle. Torstaina kävin vastaan kanssa mittaamassa talon ja autotallin lattikorot ja tehtiin muutenkin tontille pintavaaitus. Vielä puuttuu kuitenkin naapurien kuulemiset sekä viralliset lupakuvat ja  viimeinen lupien käsittelypäivä ennen rakennusvalvonnan lomia on ensi viikon tiistai 23.6. Taitaa siis aika vaan loppua kesken ja lupahommiin tulee reilun kuukauden stoppi. Noh, kaikki mitä voidaan on tehty ja jos luvan myöntäminen menee elokuulle niin sitten menee.

Onneksi meidän asemakaava on suhteellisen vapaa, koska taas (kuten jo molemmilla aiemmillakin kerroilla) ihmetystä herätti Ladon aika jyrkkä kattokulma (1:1,25) ja taloon tuleva väri. Virkamiehissä on se hyvä puoli, että heidän pitää tässä kohtaa tulkita kaavaa, eivätkä voi esittää omia mielipiteitään. Meillä kaava ei määrää kattokulmasta, väreistä tai esim. talousrakennuksen koosta mitään.  Mutta sen huomaa selkeästi että Kannustalon Lato-malli jakaa mielipiteitä ja rivien välistä paistaa pienoinen epäluulo tämän näköistä taloa kohtaan. Ja se on varmaankin yksi syy miksi me tuosta tykätäänkin.

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Fiiliskuvia: piha

Alustava pihasuunnitelma pitää tehdä aika projektin alkuvaiheessa, joten olemme uhrannut talon taakse jäävälle alueellekin hiukan aikaa. Emme ole kumpikaan mitään viherpeukaloita eli pihan on oltava helppohoitoinen. Lähinnä nurmikkoa, muutama puu, ehkä pieni hyötykasvialue (marjapensaita, raparperi, jne.) ja mahdollisesti jonkinlainen helppo ja melko vaatimaton kukkapenkki johonkin kohtaan. Takapihalle jää talon rakentamisen jälkeen vielä aika runsaasti neliöitä eli jokin kiintopiste sinne pitäisi ehkä keksiä. Talon yhteyteen tulee isohko terassi, mutta olisihan takapihalle kiva saada toinenkin istuskelupaikka.





Kiveä, betonia, pergola, notskipaikka ja jonkinlainen rimotus näkösuojaksi naapurin ja tontin takaisen pellon väliin. Semmoinen rento seurustelupaikka DIY-toteutuksena. Betonisia kalusteita voitaisiin valaa samalla, kun taloon tehdään lattiavalu. Näin saataisiin kaikki ylimääräiset valunrippeet hyötykäyttöön. Joltain näistä puutarha-asioista enemmän ymmärtävältä (anopit) kysytään vielä mielipidettä, ettei tehdä mitään hölmöjä ratkaisuja. Ja valaistusta pitää vielä pohtia ihan kunnolla, että saadaan vedettyä tarpeeksi piuhaa pihallekin.

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Mihin?

Meidän tulevan kodin paikka sijaitsee sopivalla etäisyydellä Tampereen keskustasta ja omien sanojeni mukaan "sopivasti maalla". Alueella on jonkin verran vanhempaa rakennuskantaa ja rakennuskaava on todella vapaa. Katuvalot löytyy heti tontin laidalta ja tämä oli allekirjoittaneelle aika tärkeä kriteeri. Ei olisi kiva käydä koirien kanssa iltalenkillä pilkkopimeässä. Tilaa tontilla on vähän yli 1600 neliötä ja rakennusoikeuttakin ihan riittävästi. Maanpinnan tasaisuus ja tontin mitat mahdollistavat hyvin meidän suunnitelmat yksikerroksisesta ja melko pitkän mallisesta talosta, ihan joka paikassa tämä ei onnistuisi. Pieni haaste rakennuskaavassa kuitenkin oli: talon harjan suunta on kaavaan piirretty meidän suunnitelmat huomioon ottaen aika huonosti. Jii kävi rakennusvalvonnassa kyselemässä tästä tietenkin jo ennen kuin tonttikauppoja alettiin hieroa ja vastaanotto oli melko ymmärtäväinen. Kun saimme luonnokset kahdesta erilaisesta asemapiirroksesta, kävin minä vuorostani vierailulla rakennusvalvonnassa. Toiselle vaihtoehdolle näytettiin vihreää valoa ja saimme alustavan hyväksynnän suunnitelmillemme. Tämän jälkeen projekti lähtikin rullaamaan ihan toden teolla.


Tontin takana ei ole (ainakaan vielä) kunnollista asutusta, vaan pieni hevostalli. Mietimme kyllä ensin, että kuinka paljon hajuhaittoja tms. tuosta voisi meille tulla. Keskusteltuamme yhden naapuruston pariskunnan kanssa vakuutuimme siitä, ettei tallista kovin suurta haittaa ole. Luohan hevoset takapihalla vähän lisää maalaistunnelmaa ja aioimme kuitenkin jättää muutaman puun tontin takarajalle. Tontilta itseltään löytyykin sitten vaikka mitä romua. Betonirumpuja, lautakasoja, peltiä, autonrenkaita... Ihan ensitöiksi pääsemme siis siivoushommiin.


Jiin ollessa työreissussa kävin tontilla fiilistelemässä eräänä aurinkoisena iltapäivänä ja ihastuin tonttiin entisestään. Aurinko paistaa tulevalle takapihallemme todella pitkään ja pystyin jo kuvittelemaan kaikki ne ihanat illat takaterassillamme auringon lämmöstä nauttien. Tähän on toki vielä aika paljon matkaa, mutta pitää luoda jo nyt itselleen kannustavia mielikuvia.


Tontin ostoprosessi ei ollutkaan sitten kaikista helpoimmasta päästä. Kauppojen tekemistä hankaloittivat meidän yhteinen lomareissu, Jiin pidempi työmatka toisella puolella maapalloa ja kaikenlainen säätö tonttia myyvän perikunnan puolella. Viimeisin meille harmaita hiuksia aiheuttanut asia oli perikunnan ositusprosessi, joka tietenkin päätettiin aloittaa kun kauppakirjojen allekirjoituspäivä oli jo sovittu. Vähän saatiin jännittää siirtyykö päivä taas hiukan eteenpäin ja siirtyihän se, mutta vain parilla päivällä. Lopulta paperit saatiin kirjoitettua kaksi kuukautta ensimmäisen tarjouksen jättämisestä. Onneksi rakentamisen aloitusaikataulumme on ollut alusta alkaen suhteellisen väljä. Tällainen säätäminen kun viivyttää kaikkien mahdollisten lupahakemusten tekemistä ja sitä kautta koko projektin aloittamista.



sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Tarjouspyyntöjä: perustukset, LVI, sähkö

Käytetäänpä minun ensimmäinen postaus iskien suoraan asiaan. Pee onkin jo kertoillut taustaa tälle projektille, joten jospa lähestytään vähän eri kulmasta tällä kertaa.


Käytin sateisen sunnuntain hyväksi ja lähetin toistakymmentä tarjouspyyntöä liittyen perustus-, LVI- ja sähkösuunniteluihin ja urakoihin. Eilinen menikin moottoripyörän selässä niin tänään on joutava päivä hoitaa taloasioita eteenpäin. Koiratkin nukkuu, joten eikun musat päälle ja meiliä maailmalle! Päädyin tekemään ainakin näin alussa tarjouspyynnöt sähköpostilla paristakin syystä:

  1. sposti on suoraan virallinen dokumentti
  2. jos ei vastaa sähköpostiin niin ei varmaan ole soveltuva kumppani meille (liian kiireinen/ei kiinnosta)
  3. en ehtisi hoitaa näin montaa tarjouspyyntöä puhelimella työpäivän aikana

Olen itse sellaisessa työssä jossa sähköpostijätettä tulee aivan liikaa ja sen perässä pysyminen alkaa olla nykypäivänä aikamoista nuorallatanssia. Noita tarjouspyyntöjä lähetellessäni en voinut olla ajattelematta että kuinkahan moni oikeasti vaivautuu vastaamaan. Toivottavasti moni.

Aloitetaan alhaalta, eli perustukset. Kaivinkonehommat on hoidossa jo ja tontilla käyty jo kaivurimestarin kanssa katsastamassa paikat. Perustusten osalta betonielementtiperustus on alkanut tuntua järkevältä ja kestävältä ratkaisulta. Voi olla että mieli muuttuu kun saadaan tarjoukset, mutta katsotaan.


LVI-firmoista meille oli jo kasautunut muutama nimi tuttujen ja työkavereiden suunnalta. Joten niiden etsimiseen ja nettiluotaamiseen ei palanut aikaa. Mutta siihen tarjouspyynnön sisältöön ehkä sitäkin enemmän. Näin internetaikakautena noiden tarjouspyyntöjen tekeminen on kuitenkin aika helppoa ja samalla voi helposti opiskella miten muut on tehneet ja mitä määräykset vaatii. Jotenkin itselle on tosi vaikea nähdä enää aikaa jolloin kaikki tämä piti tehdä fyysisesti paikalla käymällä. Miten ihmiset, jotka alkoivat rakentaa ylipäätään tiesivät kuka tekee LVI- ja kuka sähkötöitä? Varsinkin sellaiset kuten vaikka me, paikkakunnalle muuttaneet kellä ei ole niin paljoa kontakteja paikallisista yrityksistä. Keltaisilta sivuiltako? Hämärästi muistaa enää sitäkään konseptia.

Lueskelin aika paljon Motivan sivuja, muutamia blogeja ja suomirakentaa.fi -ohjeistuksia. Omasta mielestä nuo + sitten lähiaikoina rakentaneiden vinkit on hyvä pohja taloprojektin aloittamiselle.

LVI-suunnitelmien kohdalla tarjouksiin kirjattuja kysymyksiä/huomioita

  • Maalämpö + aurinkokeräimet lämmittämään käyttövettä. Suomessahan saadaan saman verran energiaa auringosta kun P-Saksassa (ainakin jonkun tutkimuksen mukaan).
    • onko tässä taloudellista järkeä pitkällä aikavälillä?
    • paljonko nuo aurinkokeräimet maksaa? Hintoja on todella nihkeästi netissä.
  • Pelkkä maalämpö? Mikä pumppu on paras? Tästä kun kysyt niin kaikkien mielestä se itsellä oleva pumppu paras ja tehokkain ja vaikka mitä. Aika vähän on näitäkin vertailtu jos miettii paljonko vaikka TV-testejä löytyy. Aika mutulla mennään ja myyjien myyntipuheiden varassa, mistä en oikein pidä. Jos talo on kerran se elämän suurin investointi niin miksi tutkittua dataa on niin vähän?
  • Maaviilennys. Minä (eli me :)) en halua meille järjestelmää joka tekee viileän ilman IV-putkiston kautta. Jotenkin en vaan jaksa uskoa että se systeemi toimii riittävän luotettavasti pitkässä juoksussa ettei sitä vettä kondensoidu ja valu jonnekin välipohjiin homehtumaan. Mutta tuo maaviilennys on fiksu juttu ja onneksi siihen saa erilaisia laitteita viilentämään taloa.
  • Autotalli, asuintilat ja märkätilat eri lämmityspiireihin?
    • tämä kollegalta saatu idea osuu omaankin ajatusmaailmaan ihan hyvin. Yleensähän märkätilat on kivempi pitää vähän lämpimämpänä kuin muut asuintilat. Plus kesällä asuintiloista voi pistää lämmöt kiinni, mutta pitää märkätiloissa lattiat lämpimänä niin on kiva mennä suihkuun. Mukavuutta. Ja sitten se autotallin lämmitys vielä omaan piiriinsä, kun ei sitä kuitenkaan tarvitse niin lämpimänä pitää kun talon lattiaa.

Sähkösuunnitelmien kohdalla tarjouksiin kirjattuja kysymyksiä/huomioita

  • Ensimmäisenä tuli mieleen, että hetkinen. Sähkösuunnitelmaanhan tarvitaan tiedot noista LVI-mokkuloista joita ei vielä ole. Jokapaikassa lukee että LVI- ja sähkösuunnitelmat on hyvä tehdä samaan aikaan, mutta yksikään noista firmoista minne laitoin tarjouspyynnöt ei tarjoa molempia suunnitteluja tai urakointeja. Mitäs touhua tämä on? Itse näen ainakin näin kuluttajana tuossa bisnescasen.
  • Halutaan-listalle meni siis:
    • paljon pistorasioita, sisälle, ulos, ylös, alas
    • ulkovalaistus hämäräkytkimellä
    • paljon valoja, kattoon ledejä, ulos ulkovaloja, autotalliin vahva valaistus
    • verkkokaapelointi koko taloon+autotalliin myös
    • audiokaapelointia reilusti. Ajatuksena on hankkia aktiivikaiuttimia niin olohuoneeseen kuin muuallekin tulevaisuudessa. Onko XLR vielä paras menetelmä viedä signaalia vaiko joku muu?
    • kaiuttimet saunaan (kaapelointi)
    • autotallin harrastetilaan varaus tulevaisuuden kotiteatteriprojektille (=paljon pistorasioita, audiokaapelointia sekä hdmi kuvalle)
    • saarekkeeseen latauspaikkoja puhelimille, padeille yms. 
    • autotallin joka seinälle useita pistorasioita aika korkealle ettei tarvitse kyyristellä ja ettei vesi roisku
    • voimavirtaliitäntä autotalliin. Vaatiiko tämä jotain sähköyhtiöltä, muuta kuin rahaa?
  • Huomiona oli taas, että myös suunnittelupalvelut on paikallisia. Tai niin niitä ainakin markkinoitiin. Miksi ihmeessä? Eihän sähköisenä tehtävä työ tarvitse paikallista toimistoa.
Kirjoitin tämän heti tarjouspyyntöjen lähettämisen jälkeen, joten mielenkiintoista nähdä mitkä on fiilikset kun saadaan vastauksia.

torstai 11. kesäkuuta 2015

Asuminen rakentamisen aikana

Saimme tällä viikolla viimeinkin tehtyä sopimuksen Kannustalon kanssa ja laitettiin Lato tilaukseen. Tästä prosessista kirjoitan vielä myöhemmin lisää, mutta nyt siihen pulmaan, mikä meillä seuraavaksi on edessä (monien muiden pulmien lisäksi tietysti). Missä asua rakentamisen aikana? Tällä hetkellä kotinamme toimii paritalokolmio mukavan kokoisella pihalla varustettuna. Kauhistuttaa nyt jo ajatus pieneen/pienehköön kerrostaloasuntoon muuttamisesta, mutta se meillä taitaa melko pian olla edessä.

Kuva täältä

Mitä vaihtoehtoja rakentajilla on yleensä raksailun aikaisen asumisen suhteen? Pienen selvittelytyön perusteella mahdollisuudet tiivistyivät neljään: vanha asunto, vuokralle muutto, sukulaisten/ystävien/tuttavien nurkissa asuminen, asuntoauto/joku parakki tontille. Vanha asunto on saatava myytyä, että saadaan rahoitettua uuden talon rakentamista eli sinne emme voi jäädä. Täällä päin asuvien sukulaisten/ystävien/tuttavien nurkkiin emme mahdu koirinemme. Vietimme viime viikon lomaillen Ruotsissa asuntoautossa ja vaikka tuo reissu ihan hauska kokemus olikin, emme innostuneet siitä niin paljoa, että haluaisimme viettää tuollaisessa kopperossa useampaa kuukautta saati vuotta. Ainoa realistinen vaihtoehto taitaa siis olla vuokra-asunnon etsintä.

Koirien kanssa vuokra-asunnon löytäminen on aina haaste jo itsessään, mutta kun siihen lisätään toivottavasti alle vuoden kestävä vuokrasopimus, ollaan lähes mahdottomuuksien äärellä. Yksityiset vuokranantajat voi aikalailla unohtaa tässä vaiheessa. Onneksti on VVO ja kumppanit, jotka tarjoavat vuokra-asuntoja koirallisillekin perheille ja ilman vuoden määräaikaisuutta. Monissa tällaisissa asunnoissa on toki varallisuusrajat, joiden ulkopuolle joudumme auttamatta, mutta myös kaikille hakijoille avoimia asuntoja löytyy. Vuokratasokin on ihan kohtuullinen, jos ei välttämättä halua asua aivan uudessa keskusta-asunnossa.

Kuva täältä

Jälleen kerran saa olla onnellinen minun opiskelijastatuksestani. Voimme hakea opiskelija-asuntoa! Tampereella toimii Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö, jonka tarjoamiin asuntoihin olemme oikeutettuja. Olen kuullut valtavista jonotusajoista ja ajattelinkin sitten ennakoida hiukan laittamalla hakemuksen jo nyt vaikka vanhaa asuntoa ei ole vielä myyty. Suunnitelmissa olisi muuttaa ehkä loppukesästä. Ilmeisesti kesä on hyvä aika hakea opiskelija-asuntoa, koska lähes samantien sain ilmoituksen sähköpostiini vapaasta kolmiosta järkevällä hinnalla. Harmi, kun emme vielä oikeasti voi muuttaa. Tämä kuitenkin antaa toivoa asunnon löytämisestä, kun sitä oikeasti tarvitaan.

Pakko myöntää, että juurikin tämä osuus koko projektista aiheuttaa allekirjoittaneelle jonkinasteista stressiä. Pitäisi vaan pystyä luottamaan siihen, että kaikki järjestyy ja toisaalta muistaa, että kyseessä on väliaikainen ratkaisu. Palaan tähän varmasti vielä uudestaan, nyt piti vaan saada vähän purkaa näitä ajatuksia.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Fiiliskuvia: eteinen

Koska vielä ei ole mitään konkreettista, pelkkiä suunnitelmia suunnitelmien perään, pitää tyytyä kuvafiilistelyyn. Tietysti on ihan liian aikaista alkaa miettiä sisustusta hirmu tarkasti, mutta unelmointi ei koskaan ole pahasta. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty..?

Aloitetaan fiilistely eteisestä, tuosta kodin käyntikortista, jonka perusteella pitäisi saada jonkinlainen käsitys koko talosta ja sen tunnelmasta. Vai miten se meni? Meillä pohjaratkaisu tulee olemaan sen verran avoin, että jo pääovelta näkee keittiö-ruokailutila-olohuoneeseen. Eteisen pitää siis sopia tämän tilan kanssa hyvin yhteen tyylillisesti, mutta olla samalla toimiva kokonaisuus.

Minkälaista tunnelmaa haluamme sitten eteisellä viestittää? Modernia, rouheaa, kutsuvaa, tyylikästä... Kuvat ehkä kertovat enemmän.



Alkuun olimme aivan varmoja, että eteiseen tulee suuri liukuovikaapisto. Näihin inspiraatio syntyi Musta ovi -blogin DIY-kaapista. Sitten...




...aloimmekin pohtia avoratkaisua. Kuinka käytännöllinen se sitten olisi oikeasti on vielä mietinnän alla. Toinen sisäänkäynti meille tulee kodinhoitohuoneeseen ja sen olisi tarkoitus toimia ns. arkieteisenä. Jos tämä aikomus toteutuisi, tämä "parempi" eteinen pysyisikin todennäköisesti siistinä. Jotenkin tuollainen DIY-putkinaulakko houkuttelee...

Onneksi tällaisia päätöksiä ei tarvitse tehdä vielä vähään aikaan.

Kaikki kuvat Pinterest.

tiistai 9. kesäkuuta 2015

Mitä?

Blogin nimikin sen jo kertoo. Meille tulee Kannustalon Lato. Ennen tämän talomallin löytymistä en osannut edes kuvitella rakentavani taloa ja varsinkaan minkään talopaketin pohjalta. Lato jakaa mielipiteitä aika rankasti. Tulevat anopit kertoivat ajatuksensa lähes samoilla sanoilla: "Eihän se mikään kaunis rakennus ole".

Kuva Kannustalo

Kauneus on katsojan silmässä ja me näemme tässä tulevan kauniin kotimme. Se on riisuttu kaikesta turhasta krumeluurista ja on vaikuttava kaikessa yksinkertaisuudessaan. Siinä yhdistyy perinteinen suomalainen muotoilu ja moderni arkkitehtuuri. Ja sisätiloiltaanhan se on juuri sitä mitä me taloltamme toivomme: avara ja valoisa. Oman Latomme lähtökohtana on Lato 148, mutta tätä pohjaa on omien tarpeidemme ja tontin asettamien puitteiden vuoksi muokattu ja tullaan vielä muokkaamaan vähän lisää ennen kuin se lopullinen pohjapiirros on valmis.

Kannustalo Lato 148


maanantai 8. kesäkuuta 2015

Miksi?

Miksi kaksi kolmenkympin hujakoilla pyörivää nuorta ihmistä päättää alkaa rakentaa omakotitaloa? Useimmilla se on seuraus perheenperustamisesta ja jälkikasvusta, mutta meillä ehkä tulevaisuuden ennakoinnista ja yksinkertaisesti tilankaipuusta.

Tulevaisuuden unelmakodista on käyty keskusteluja melkein suhteemme alusta asti. Samat teemat ovat toistuneet kaikissa keskusteluissa: avointa tilaa ja paljon luonnonvaloa sekä oma piha. Loft-tyyliset asunnot kiinnostavat juurikin avoimuutensa takia ja toisaalta niissä on usein tietynlaista rouheutta ja viimeistelemättömyyttä ilman sotkuista fiilistä. Reilu vuosi sitten innostuimme ihan tosissaan etsimään meille uutta kotia ja kävimme katsomassa omakotitaloja ja yhtä erillistaloa. Aina kuitenkin jokin oli pielessä. Alettiin pohtia oman talon rakentamista ja katsottiin vähän tonttejakin, mutta mitään erityistä ei löytynyt. Syksyllä posti toi mukanaan kirjeen, jonka mukaan olin saanut kauan himoitsemani opiskelupaikan, joten talohaaveet laitettiin jäihin.

Sitten Jii bongasi mainoksen Pyynikin vanhaan Trikoon voimalaitokseen rakennettavien loft-asuntojen avoimesta näytöstä. Pakkohan sinne oli mennä tirkistelemään ja ihailemaan huoneenkorkuisia ikkunoita ja ihania avaria pohjaratkaisuja. Neliöhinnat tuollaisissa asunnoissa on aina aika eri sfääreissä kuin monessa muussa kohteessa eikä näissä tietenkään ole edes omaa pihaa. Taas jätettiin haaveilut sikseen ja jatkettiin normaalia elämää.

Alkuvuodesta 2015 sosiaalinen media toi Jiin silmien eteen ilmoituksen tontista. Eikä se ollut mikä tahansa tontti, vaan juuri sellainen missä toteutui melkein kaikki meidän haaveet. Pankin kanssa keskusteltuamme päätimme avata pelin. Lopulta tarjous meni läpi ja meistä tuli onnellisia maanomistajia.

Elämäntilanteemme ei ole millään tavalla paras mahdolinen tällaisen projektin toteuttamiseen, mutta totesimme, ettei se varmasti koskaan tulisi olemaankaan. Joten härkää sarvista ja rakennushommiin!

Miksi sitten raksablogi? Näitähän löytyy jo vähintäänkin tuhansia, joten mihin tätä blogia tarvitaan. Olemme itse saaneet paljon hyviä vinkkejä rakennusblogeista ja alunperin juurikin eräs blogi (Kotilato) sai meidät innostumaan Kannustalon Ladosta oikein kunnolla. Jos me siis voimme tällä omalla rakennuspäiväkirjallamme helpottaa jonkun tulevaisuuden raksaajan elämää tai peräti inspiroida oman Ladon rakentamiseen, olemme onnistuneet erittäin hyvin. Tai sitten tämä jää vain itselle katkeransuloiseksi muistoksi rakennusajasta.

Alku

Nyt alkaa raksablogin pitäminen. Itselläni eli Peellä on kokemusta blogin pitämisestä hääblogin muodossa, mutta tämä tarina ansaitsee ihan oman alustansa. Postauksia olen kirjoittanut talteen jo paljon ennen niiden julkaisemista. Halusimme kuitenkin odottaa, että saisimme hiukan suuremman varmuuden tämän projektin toteutumiselle ennen kuin alamme hehkuttaa sitä ihan julkisesti. Nyt vihdoinkin alkavat palaset loksahdella kohdilleen ja hehkutus saa alkaa!

Kuva Pinterest