Tb: Helaloma & äitienpäivä

Koska edelleen eletään kaaoksessa eikä yhdestäkään huoneesta saa tällä hetkellä järkeviä kuvia, palataan vielä muuttotarkastusta edeltävään helalomaan ja äitienpäivään. Noiden muutaman päivän aikana Ladossa tapahtui ihmeitä, kun paikalle pyyhälsivät äitini ja Jiin vanhemmat. Nämä kolme saivat aikaan sellaisen pyörremyrskyn, että ihan kahdestaan ei oltaisi ikinä saatu paikkoja yhtä hyvin järjestykseen. Tavoitteena oli saada siivottua sekä talo että piha ja ne tavoitteet kyllä saavutettiin.

Ruokahuolto pelasi huomattavasti paremmin kuin koskaan aikaisemmin raksalla.

Äidit touhusivat sisällä ja siellä tulikin todella siistiä. Aivan uskomatonta kuinka paljon sitä raksapölyä oli ehtinyt kertyä. Kaikki katot, seinät ja lattiat oli pakko pestä oikein kunnolla ja lattioita hinkattiin useampaan kertaan. Korkean tilan katon pyyhkiminen vaati vähän kiipeilyä ja se jäikin allekirjoittaneen hommaksi. Jii järjesti pihaa isänsä kanssa ja sielläkin tapahtui ihmeitä. Raksan aikana kertyy aika monta tosi tarpeellista kasaa pihalle. Talvella nuo kasat katoavat lumen alle ja hetkellisesti niiden olemassaolon saattaa jopa unohtaa. Ainakin meidän piha näytti aikamoiselta varastolta ennen siivousta ja vaikka alunperin näytti, että tavaraa olisi ollut tosi paljon, lopulta ne tiivistyivät aika mukavasti siisteihin nippuihin autotallin taakse. Raksan alkumetreillä piti yrittää haalia lavoja vähän sieltä sun täältä ja tuntui, että niiden hamstraaminen oli hirmu vaikeaa. No nyt niitä onkin sitten kunnon kokoelma vähän jokaista kokoa. Osa pääsee hyötykäyttöön häihin ja osaa voidaan käyttää tulevien naapureiden liehittelyyn, kun he alkavat rakentaa.

Äitienpäivä osui myös tuolle viikonlopulle ja pitihän sitä tietysti juhlistaa, kun kerran meidän kummankin äidit olivat meitä auttamassa. Kävimme Jiin kanssa salakavalasti Ikea-reissun yhteydessä ostamassa äideille ruusut ja koko porukalle kakkua + skumppaa. Ensimmäiset kilistelyt Ladossa, mutta ei missään nimessä viimeiset.

Koo auringonpalvontarundilla.

Throwback muuttopäivään

Vaikka muuttotarkastus viime viikolla olikin aikamoinen pettymys sisällöltään, niin meillä oli onneksi omia rituaaleja mietitty valmiiksi heti ekalle illalle kun vuokrakämpästä päästään vaan pois. System bolagetin kautta hakemaan sänky ja nuotio tulille. Eikä mikä tahansa nuotio vaan pönttöön lensi vuokrakämpästä revitty suihkuverho! Tuo inhottava otus joka kietoutuu aina johonkin ruumiinosaan kiinni kun suihkussa olet, eikä päästä irti. Goodbye ja adjö! Kippis sille! Sori jos joku tykkää noista suihkuverhoista, mutta ainakin mulle nuo on samanlaista kryptoniittiä kuin tiskaaminen ja muuttohommat.

Muuton jälkeen on poutasää...

Vaikka ulkona poutasää on tällä hetkellä harvinaisen kaukana, sisällä Ladossa on aika mukavan rauhallinen tunnelma. Muuttokaaoksesta huolimatta olo on aika rauhallinen (vaikka toki noista laatikoista ja jätesäkeistä haluaisi jo päästä eroon), koska nyt voi tosiaan tehdä viimeistelyhommia ihan rentoon tahtiin ja niitä tekeekin ihan mielellään. Eilinen ilta meni näppärästi mun laittaessa vaatehuonetta kuntoon ja Jiin säätäessä audiohommien kanssa. Kumpikin teki siis itselle mieleisiä juttuja. Vähemmän mieleistä toimintaa eilen oli vuokrakämpän loppusiivous, mutta nytpähän on sekin hoidettu ja huomenna käyn luovuttamassa avaimet. Onneksi roudattiin kamoja useampana päivänä, ettei tätä viikonloppua tarvinnut käyttää ihan kokonaan vain muuttohommiin. 

Eilen oli myös meikäläisen syntymäpäivä. Varmaan pari kuukautta sitten Jii kysyi mitä toivon lahjaksi ja heitin siihen tietysti, että talo olis kiva. Ei ollut rusettia ovessa, mutta olihan tämä muutto ehkä paras lahja ikinä. Ensi vuonna onkin Jiillä sitten aika kova homma miettiä millä päästä samalle tasolle :D

Jo näiden muutaman päivän aikana ollaan todettu aika monta ratkaisua aika hyvin toimiviksi. Esim. koirien pesupaikka on parasta ikinä! Ja korotettuja astian- ja pyykinpesukonetta ei vaihdettaisi enää lattiatasossa oleviin mistään hinnasta. Mutta näihin ja moniin muihin juttuihin palataan, kunhan saadaan vähän tätä kaaosta taltutettua ja järkevämpiä kuvia otettua. Nyt kuvituksena saa toimia kuvat vallitsevasta "järjestyksestä". 

Muuttolupa check!

Eilen oli siis iltapäivällä muuttotarkastus ja läpihän se meni. Meillä on lupa muuttaa Latoon! Jotenkin olimme kumpikin odottaneet jotakin vähän virallisempaa ja jännittävämpää tilaisuutta, eikä tällaista "katotaan nyt vähän niitä papereita" -meininkiä. Tarkastaja kiersi talon, katseli vähän isoja ikkunoita, ihmetteli liesituuletinta ja tarkisti, että kaikki paperit löytyy. Pari paperia puuttui, mutta sekään ei haitannut, laitetaan ne sitten perästä. Tuli sellainen olo, että tässäkö tämä nyt sitten oli. Tätäkö kaikki jännittää ihan hirveästi ja tätäkö varten painettiin mekin pitkää päivää edeltävät viikot? Yhtäkkiä se olikin ohi ja tarkastaja ja vastaava totesivat, että eikun asumaan vaan.

Lähdettiin tietysti niiltä seisomilta skumpan ostoon ja koirat piti myös käydä noukkimassa kyytiin. Aika hiljaista oli autossa tuolla matkalla. Iski vaan sellainen tyhjyys. Että mitäs ihmettä me nyt tehdään. Eihän raksailu tietenkään mihinkään lopu, koska talo ei suinkaan ole täysin valmis ja pihat on ihan vaiheessa, mutta yhden aikakauden loppu tämä ehdottomasti on. Enää ei ole kiire. Ja kun oltiin kannettu sohva sisään (ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa huonekalu, tärkeimmät ensin), istuttiin vaan siinä ja tajuttiin miksi niin monella jää ne kuuluisat viimeiset listat laittamatta. Niiden merkitys jännästi katoaa, kun se lupa irtoaa ja voisikin ottaa vähän aikaa ihan rennosti. Meilläkin puuttuu vielä ne pari listaa, mutta eiköhän ne paikoilleen saada kunhan hetki hengähdetään.

Sänkyä ei vielä siirretty tästä varastokämpästä Latoon, koska tänään oli sähkärin määrä olla ovella seiskalta ja koirien kanssa olisi mennyt aikamoiseksi säätämiseksi. Sähkäri siis viimeistelköön vielä oman osuutensa (ja korjatkoon virheensä), hyvin voidaan odottaa vielä se päivä tai pari, ennen kuin vietetään ensimmäinen yö uudessa kodissa.

Tuosta muuttotarkastusta edeltävästä supertehokkaasta helalomasta kirjoitellaan vielä myöhemmin ja esitellään tietysti myös valmistuneita tiloja, mutta tähän väliin riittäköön tällainen postaus.

Mikä fiilis?

Fiilis just nyt. 

Gif Hydraulic Press Channel (täältä lainattu)

P.S. Muuttotarkastus tänään iltapäivällä.

Elämme jännittäviä aikoja...

Nimittäin sovittiin tällä viikolla Kannustalon kanssa taloesittelyn päivämäärä. Tuohon maagiseen päivään mennessä Ladon pitäisi olla muuttovalmiissa kunnossa eli oikeastaan löimme lukkoon myös muuttopäivän. Ensi viikolla pitäisi siis irtisanoa väliaikaiskämppä, koska toukokuun puolivälissä aiomme jättää hyvästit tälle varastoasumiselle. Sehän on ihan kohta!

Muuten oltaisiin varmasti saatu kaikki kuntoon jo tämän kuun loppuun mennessä, mutta Jiin oli lähdettävä työreissuun aika tarkalleen toiselle puolelle maapalloa. Viimeistelyvaihetta viedään, mutta siinäkin on yllättävän paljon kaikenlaista. Ennen Jiin lähtöä paahdettiin raksalla kuin viimeistä päivää, että saatiin hommat mahdollisimman pitkälle. Kaikki lattiat ja katot on tehty, väliovet alkaa olla paikoillaan ja listojakin jo jonkin verran. Meikäläisen vastuulle on nyt jäänyt rimojen käsittely, mikä siis jatkuu edelleen, ja kalusteiden kasaaminen. Käytiin pääsiäisenä hyödyntämässä Ikean lahjakorttikamppis ja lastattiin raksapakuun kodarin ja pienemmän wc:n kalusteet sekä isomman vaatehuoneen kaappien rungot + runkoja ja ovia tv-tasoa varten. Aina kun rimat alkaa tökkiä (eli suurinpiirtein kahdeksan riman käsittelyn jälkeen), siirryn kasaushommiin. Tätä vaihetta olen kyllä jo odottanutkin, koska toisin kuin monet muut, tykkään ihan älyttömästi kalusteiden kasaamisesta. Jotain vikaa varmaan päässä... Tavoitteena on saada suurin osa kasattua ennen Jiin paluuta, että sitten voidaan vaan lätkiä rungot paikoilleen. Sitten on tietysti ne rimat ja isompaa wc:tä varten ostettujen koivutasojen käsittely. Eipähän ainakaan lopu hommat.

Jäsen Koo on kunnostautunut kasaushommissa. Yleensä kiinnostaa lähinnä pyykkien laittaminen ja tiskaus. Joka äidin unelmavävy siis.

Eka kaapinrunko vaatehuoneessa! Tämän jälkeen tuli vielä pari lisää tuohon viereen ja huomasin pistorasioiden olevan sentin verran liian alhaalla...

Onhan tämä yksinään aivan älytöntä aikataulupainajaista, kun pitää hoitaa raksan ohella tietysti myös koirat, koulu ja työt. Mutta se fiilis mikä tulee kun koulun tai töiden jälkeen ajaa tulevan kodin pihaan, sillä mennään seuraava kuukausi.

Muuttamista ja muuta kivaa

Eipäs muistettukaan miten vastenmielistä on muuttaminen. Viime viikonloppu vietettiin ajaen kahden asunnon väliä ja tungettiin tavaraa isommasta asunnosta pienempään. Ehkä osa tuosta hankaluudesta tulee siitä, että yritettiin jollain tavalla järkeillä mitä laitetaan pidempiaikaiseen säilöön ja mitä ei. Kaikki kamat saatiin onneksi mahtumaan vuokrakämppään, häkkivarastoon ja osa sitten autotalliin. Osa taitaa olla vielä autossakin.

Väliaikaiskämppä muistuttaa lähinnä varastoa

Pee on ihmetellyt useaan otteeseen, miten minua ei haittaa tämän väliaikaiskämpän sekavuus. Ihmettelen vähän itsekin, ihmeen vähän jaksan välittää että kamat on hujan hajan. Yleensä en kestä sitä. Kuten monella muullakin rakentajalla, keittiön pöytä on kuin suoraan jostain war-roomista.

Hyvin tuossa vielä mahtuu syömään aamupalan. Porakone on oleellinen osa tämänhetkistä elämää

Haettiin lauantai-iltana koiria hoidosta ja hoitopaikasta kyseltiin että alkaako olla kasetti täynnä - vissiin näytettiin jotenkin väsyneiltä? Nojaa, juuri vähän ennen sitä olin sanonut, että vähän voisi vielä kiristää että ei ihan kaikki ole vielä pelissä. Oli miten oli, varmaan aika lailla rankin viikko tähän astisessa elämässä ainakin omalla kohdalla, kun laskee talon pystytyksen, omat duunit ja muuton siihen.

Raksalla ei suotta alettu kuitenkaan huilaamaan, IV-asennukset on tehty ja timpurit tuli jatkamaan Latoa eteenpäin. Katto-oravatmiehet huitaisi katon päälle sellaista vauhtia että hui hai. Jos joku tarvitsee yhteystietoja nopeista kattomiehistä niin voin heittää. Komean näköinen tuo pirtti on nyt ja pihapiiristä saa nyt vähän paremman kuvan kun on rakennukset paikallaan ja katot päällä.

Talli käytiin tänään Peen ja koirien kanssa siivoamassa ja järjestelmässä, mutta unohdettiin kamera kotiin. Talli on nyt tasoitteita ja maalia vaille valmis sisältä. Ja tietysti valot puuttuu + jotain muuta pientä. Viikonloppuna jos ehtisi purkaa telineet pois ja valaisi elementin ja laatan välisen raon umpeen. Ehkä.

Yksi yö jouluun on...

No ei ehkä siihen viralliseen jouluun, mutta joululta huominen kyllä tuntuu. Saamme elämämme suurimman lahjapaketin. Nyt se siis vihdoinkin saapuu tontille: meidän Lato! Tätä on odotettu ja pohdittu ja valmisteltu hikihatussa. Joulupukkia varten toivotaan aina lunta maahan, että pukki varmasti pääsisi poroineen perille, mutta tämän paketin toimitukseen ei välttämättä oltaisi lunta tarvittu. Ainakaan kahtakymmentä senttiä märkää, superpainavaa lunta talon pohjan päälle... Viikonloppuna on tullut lapioitua jokunen kuutio tuota valkoista lumiukkokamaa ja tällä hetkellä olo on sen mukainen. Vaikka meikäläinen tekeekin melko fyysistä työtä, ei kroppa vaan ole tottunut tällaiseen rääkkiin. Lauantaina oli todella lähellä, ettei voimat aivan oikeasti loppuneet. Olin niin loppu, että tikkaiden asettelu aiheutti sellaisen blondikohtauksen, ettei vastaavaa ole varmasti vielä koskaan ennen nähty. Nyt kaikki sormet ja varpaat ristissä, että ensi yönä ei tule enää lisää valkoista moskaa.

13cm lunta. Kyllä, otimme ihan tarkan mitan.

Voiton puolella lumihommissa lauantaina...

...ja Jiin ottama kuva tältä aamulta. Yön aikana oli satanut uusi puhdas lumikerros, tällä kertaa vaivaiset 7cm.

Perjantaina halusin vähän hemmotella Jiitä ja päätin järjestää (viimeisen) viini- + juustoillan, koska saattaa mennä hetki ennen kuin ehditään seuraavan kerran istua iltaa rauhassa. Stockalta siis pullo viiniä ja valikoima juustoja ja hedelmiä. Kämppä seilaa jonkinlaisessa välitilassa ja näyttää enemmän varastolta kuin kodilta, mutta ihan mukava ilta silti saatiin vietettyä.

Viikon päästä pitäisikin asustaa jo väliaikaisasunnossa, joka myös muistuttaa lähinnä varastoa... Ollaan muutettu tavaroita pikkuhiljaa ja aika paljon tuohon pikkukaksioon ja sen häkkivarastoon onkin jo saatu ahdettua. Suurin puristus on kuitenkin edessä vielä ensi viikonloppuna, koska nykyisen asunnon on oltava tyhjä 1.12. Ei siis mikään kaikista kevyin viikko edessä, mutta sen jälkeen helpottaa. Tai niin on ainakin pakko ajatella, koska ei tällaista kaaosta kukaan kestä kuukausia putkeen.

Tältä siis tuntuu viimeisenä iltana ennen talopaketin saapumista: väsyneeltä, kaoottiselta, sekavalta, mutta samaan aikaan onnelliselta. 

Ostetaan lisää aivokapasiteettia

Voisin todellakin tehdä ostoilmoituksen jollekin osto- ja myyntipalstalle. Aivokapasiteetti alkaa selkeästi olla aika finaalissa. Aloitin opiskeluihini liittyvän harjoittelun maanantaina ja tämä viikko onkin ollut sellaista aivojen ylikuormitusta että oksat pois. Jatkuvasti pitää suunnitella ja analysoida omaa toimintaa.

Keskiviikkona saatiin vihdoinkin avaimet väliaikaiskämppään ja nähtiin asunto ensimmäistä kertaa. Vuokrattiin siis sika säkissä, koska ajateltiin ettei sillä mitään väliä ole missä puoli vuotta asutaan, kunhan on katto pään päällä. Vähän silti jännitti, kun avattiin asunnon ovi ja kurkattiin sisään. Saatiin huokaista helpotuksesta: asunto on oikein mukava ja siisti pikkukämppä ja tulemme varmasti viihtymään siellä tämän evakkopätkän ajan. Vietiin jo häkkivarastoon ensimmäiset pahvilaatikot ja tänään on vuorossa seuraava kuorma.

Raksahommat ovat kaatuneet aika pahasti Jiin niskoille ja harmittaa, etten ole itse ehtinyt osallistua yhtä paljon. Tästä eteenpäin pahimpien aikataulupaineiden pitäisi olla ohi, joten nyt yritän päästä useammin raksalle. Tällä viikolla poikkesin moikkaamassa meidän timpureita, jotka osoittautuivat (myös minun mielestäni) oikein mukaviksi herroiksi. Ja ennen kaikkea tehokkaiksi! Jos nuo kaksi saisivat tehdä koko talon, se olisi valmis jo varmaan tammikuussa. Keskiviikkona koiratkin pääsi raksalle siivoushommiin ja tarkastamaan juuri valmistunutta autotallin takaterassia.

Tämän kaiken hulabaloon päätteeksi ei siis ehkä ollut ihme, että eilen unohdin työvuoroni. Jep, unohdin, että pitäisi olla töissä klo 15. Ei mikään kaikista mukavin yllätys, kun istut bussissa matkalla kotiin ja töistä soitetaan, että meinasitko tulla tänään. Bussin vaihto ja nokka kohti työpaikkaa. Onneksi esimies on ymmärtäväinen eikä naulannut minua kattoon tämän mokan takia. Nolotti kyllä niin kerpeleesti. En ole koskaan ennen myöhästynyt töistä saati sitten UNOHTANUT mennä töihin...

Siispä: halutaan ostaa lisää aivokapasiteettia.

Muuttolaatikot pakun perällä. Näitä saattaa tulla vielä jokunen mokoma lisää.

"Yövuorossa"

Tehtiin timpureille taukopaikka. Jii suunnitteli jo grillinkin viemistä raksalle.

Raksaovista löytyy nimetkin valmiina. Harmi, että joka ovessa on eri nimi :D

Siinä se komeilee, valmis terassi. Jämäkämpää ja siistimmin rakennettua saa etsiä.

P.S. Talon toimituspäivä on sovittu. Enää kymmenen päivää!