maanantai 11. heinäkuuta 2016

Asfalttia pihaan

Etupihalle haluttiin..tai no minä halusin asfaltin. Oikeastaan alusta asti ollut selvää, että asfaltti it is helppohoitoiseuuden ja tasaisen pinnan takia. Ja onhan se musta kiva värinäkin. Tuntuu, että kustannuksilla ei näitä asioita voi perustella, kaikki maksaa aina ihan liikaa kuitenkin.

Kilpailutin muutaman firman, mutta hajauma oli euron sisällä / neliö. Juttelin valitun urakoitsijan työnjohtajan kanssa ja sanoi, että aikalailla okt-pihat on välihommia ja reklamaatioherkkiä töitä, joissa yksi rekkula voi heittää koko urakan katteen miinukselle.

Meillä on tuossa pihassa suodatinkangas ja sen päällä 0-100mm mursketta n. 40-50cm. Sen päälle otettiin pihan muotoilun yhteydessä 0-32mm mursketta n. 5-10cm josta kaivuritaikuri teki muodot ja kaadot suunnilleen sinnepäin. Tuohon päälle tulee vielä asfalttimiehien toimesta pintatasaus (about 50kg/m2) ja sitten vasta asfaltti.

Kuva on elokuulta 2015 kun pohjahommat alkoi olla nipussa.
Kuva otettu 10. heinäkuuta 2016, vajaa vuosi ylemmästä kuvasta.


Asfaltin ja nurmikon erottajaksi reunaan tuli R8-graniittireunakiveä ja kaatoa tein 1:100 talosta pois päin.

Pohjatasaus kuului hommaan ja piha näytti jo tosi kivalle tuon jälkeen. Pinta oli tosi kova ja erityisen hyvin onnistui tuo autotallin luiska.



Itse asfaltointi oli sitten seuraavana päivänä ja koneen taisi olla pihassa puolen seiskan jälkeen aamulla. Lounaaseen mennessä homma oli ohi ja pinta valmis. Jännää touhua siis minun mielestä, Pee ei oikein omannut samaa innostuneisuuden astetta tästä tapahtumasta (?), jokaisella miehellä on oma hommansa ja aika vähän niiden tarvitsee keskenään jutella. Nyt kun kunta saisi vielä tuon meidän kadun korjattua, alkaa olla aikamoista kynnöspeltoa. Enää pienen kiveyksen rakentaminen pihahommat alkaa olla nipussa.











sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

The ruokapöytä DIY

Ruokapöydän idea oikeastaan lähti isoista kuusista. Todella vanhan kuuset majailivat allekirjoittaneen kotipaikalla ja tuossa varmaan reilu vuosi sitten ne jouduttiin kaatamaan kun muutamassa kuusiryppään puussa alkoi näkyä lahon merkkejä. Osasta sahautettiin isoa lankkua ja mm. nuo meidän Koosta tehdyt muotokuvat on samasta puusta. Kun nähtiin Peen kanssa nuo lankut taisi molemmilla syttyä lamppu päässä, että noistahan tulee meidän ruokapöytä! Aikamoinen projekti ollut tämäkin, mutta nyt alkaa olla likimain valmista.

Lankut on leveämmältä puolelta n. 50-55cm leveitä ja oma hommansa oli löytää sellainen höylä jostain sahalta, missä nuo onnistuisi hioa suoraksi ja pinta suunnilleen tasaiseksi. Loppuviimein sellainenkin löytyi ja lankut kuskattiin meidän autotalliin vielä kuivumaan pariksi kuukaudeksi.

Jalkojen designia mietittiin myös aika kauan. Pinterestin serverit kävi kuumana. Idea-aihiot rajautui suunnilleen noihin kolmeen alla olevaan.




Tuo V-tyylinen jalka oli omaan mieleen eniten ja tässä sain vallan päättää designin, joten sellaiset sitten tein. Putki on 60 x 40mm huonekaluputkipalkkia 2mm seinämällä. Vähän pirullista sinällään hitsata, mutta maltilla kun tekee niin saa ihan nättiä jälkeä.

Kannen kiinnityspalojen mallailua

Nuo nuolikulmat on tosi kätevät jiirejä hitsatessa, peukku niille

Projekti hiominen ei oikeastaan ollut niin hirveän paha homma, kuin aluksi luultiin. Isompi homma on noiden lankkujen siirtely, kun on niin painavia ja kolhuja ei mielellään tekisi. Hionta tehtiin karkeuksilla 120-240-400-600 + Osmo colorin öljyvahausten välissä 600 paperilla pinta sileäksi. Tuosta öljystä jää sellaista pientä nyppylää puun pintaan. Sen kun vetäisee pois niin tulee tosi sileää.

Pintaan laitettiin tosiaan Osmon koivun väristä öljyvahaa 1 kerros ja päälle 2 kerrosta väritöntä saman valmistajan vahaa. Kuivumisaika kerrosten välissä 24h, joten ihan hirveässä kiiressä ei tätä voi tehdä. Tuo vaha hangattiin ihan vaan puuvillarätillä (=vanha pyyhe) puun pintaan. Kunhan katsoo, että vetää syiden suuntaan viimeiset pitkät vedot niin varmaan aika sama millä tuota hankaa. Ne tuolle vahalle suositellut vaahtomuovisiveltimet on aika leluja, ei mene muuta kuin hermot niiden kanssa.

Pöydän jalat maalattiin ihan normi paukkupullolla, mattamustaa useampi kerros ja mattalakkaa päälle pari kerrosta.




Öljyvaha kuivumassa. Tuolta se suunnilleen näyttää juuri öljyttynä.

Tässä viikonloppuna nyt vihdoin sain pöydän kasattua paikalleen ja ainakin itse olen tyytyväinen. Muutama tuoli vielä puuttuu, mutta ne tulee ajallaan kunhan osuu oikeat kohdalle. Pidän siitä, että pöydässä on omaa puuta kotipaikaltani. Tekee tuosta pöydästä paljon arvokkaamman kuin ikinä voisi ostaa kaupasta. Lankut on 260cm pitkiä ja 7,5cm paksuja. Mittailtiin, että siihen pitäisi se 10hlö mennä hyvin syömään ympärille. Taas sai merkata yhden raksin to-do listalta tehdyksi.

Pöytä omalla paikallaan aamuauringossa ja Koo näköjään myös.


tiistai 5. heinäkuuta 2016

Variskevennys

Kuuntelin kevään mittaan kun takapihan puusta kuului ikäänkuin variksen ääntä. Mutta se kuulosti siltä, kun se ei tietäisi miten variksen kuuluu raakkua. Ei se tiennytkään, kun ne oli variksen poikasia! Nämä älyn jättiläiset siten jostain kumman syystä rakastuivat meidän nurmikon sadettimeen. Tai ainakin toinen. Se oli joka aamu "suihkussa" tuossa sadettimen alla ja välillä oikein tuntui että se oli odottamassa, että miksei se sadetin ole päällä? Tämä kyseinen yksilö mm. kävi nokkimassa aamuisin sadetinta, josko sieltä tulisi sitten sitä vettä. Todistimpa pari kertaa kun hra varis oikein juoksi kohti sadetinta nokka auki. Ilmeisesti sillä oli jano?


Mutta ei tämä tarina tähän lopu. Parin viikon aikana näistä poikasvariksista tuli Peen uhanalaisten lajien suojeluryhmä ja niitä seurattiin aikamoisella intensiteetillä. Entäs miten todennäköistä on, että rusakko alkaa jahdata variksia? Ja eikös jänikset ole kasvissyöjiä? Ainakin tähän asti olen niin luullut, mutta ilmeisesti meidän lähellä asuva rusakko on verenhimoista mallia, koska yksi päivä se tuossa meinasi päättää näiden variksen poikasten päivät. En kerro kuka, mutta siihen hommaan puuttui jo ihmisetkin.




perjantai 1. heinäkuuta 2016

Nurtsi kasvaa!


 Pari tilannekuvaa pihasta. Ensimmäinen otettu 17.6.2016 perin oudossa punertavassa iltavalossa.

















Ja toinen 30.6.2016 suunnilleen samoihin aikoihin. Vissii lähdettävä hankkimaan joko puutarhuri tai ruohonleikkuri kohta.